Vastuuviikko

Vuoden 2025 Vastuuviikko toteutetaan 19.-26. lokakuuta teemalla Usko ilman tekoja on kuollut. Vastuuviikko 2025 nostaa tällä tavalla luonnollisena jatkumona esiin SEN:n vuoden 2025 pääteemaa Credoa.

Jaakobin kirjeen toinen luku (j. 14-26) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ohjaa näkemään teot uskon ilmentyminä. Kirjeen kirjoittaja haastaa näkemään heikoimmat ympärillä, ja välittämään Jumalan rakkautta ja huolenpitoa heitä kohtaan tekojen kautta. Teema on siksi myös luonnollinen jatkumo vuoden 2024 teemalle Luotuja Jumalan kuvaksi, jossa oli esillä yhdenvertaisuuden näkökulma.

Vastuuviikko haluaakin vuonna 2025 haastaa kaikkia kristittyjä tekemään hyviä tekoja ympäri vuoden, mutta varsinkin kampanjaviikon aikana. Se inspiroi ihmisiä pohtimaan, millä tavalla he voisivat parantaa jonkun ihmisen tai ihmisryhmän elämää, ja sen kautta siunata muita ja samalla tehdä Suomesta ja maailmasta hiukan parempi paikka elää kaikille ihmisille. Tämän hyvän tekeminen voi olla kaikkea käytännön teoista sanoihin ja ajatuksiin.

Ekumeeninen vastuuviikko toteutuu tavan mukaan kirkkokuntien yhteisenä kampanjana, johon tuotetaan tiedollisia ja toiminnallisia aineistoja teemasta sekä erilaisia tapahtumia. Vastuuviikkoa toteutetaan myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, kuten eri kumppanuusjärjestöjen kanssa. Vastuuviikon näkyy SEN:n jaostojen työssä niiden järjestäessä tapahtumia Vastuuviikon teemaan liittyen. Aineiston ja tapahtumien tuotannossa tehdään yhteistyötä asiantuntijoiden, kirkkojen ja pohjoismaisten kumppanien kanssa. Vastuuviikolle tullaan siis keräämään ideapankkia, josta voi hakea inspiraatiota sekä ideoita käytännön toteutukseen, siivoustalkoista taiteellisiin ilmaisuihin. Vastuuviikkoa toteutetaan myös seminaarien, koulutuksien, Erätaukokeskusteluiden sekä luonnollisesti hengellisten tilaisuuksien kautta, kuten jumalanpalvelusten ja hartauksien kautta.

Kampanjassa on jälleen tarkoitus osallistaa nuoret ja opiskelijat esimerkiksi tekemällä aineistoa ja toimintaa nuorille. Nuoria ja nuoria aikuisia kutsutaan mukaan Vastuuviikon suunnitteluun ja toteutukseen, ja pitkän aikavälin tavoitteena on, että nuorista ja nuorista aikuisista rakentuu Vastuuviikon pysyvä toteuttaja- ja kohderyhmä, ja että joka vuosi mukaan toimintaan liittyisi uusia nuorten ryhmiä seurakunnista.

Kampanjan pääasiallinen kohderyhmä on tavalliset seurakuntalaiset kirkkokunnasta riippumatta, ja heidän kauttaan se yhteisö, jossa seurakunta sijaitsee ja toimii. Kampanjan tavoitteena on käytännön toimien kautta siunata yksilöitä, yhteisöjä ja heidän kauttaan koko yhteiskuntaa.

Raamatusta voimme lukea, että Israelin kansan vaellus Egyptistä luvattuun maahan oli vaativa opintomatka, joka sisälsi monipuolisesti sekä teoreettista että käytännöllistä opetusta. Ennen uuteen kotimaahan saapumista kansan oli sisäistettävä muutama keskeinen hyvinvointivaltion periaate – kuten esimerkiksi kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus.  Näistä ei Jumala tinkinyt; matka ei jatkunut, ennen kuin läksyt oli opittu. Siksi erämaassa kai vierähtikin 40 vuotta.

Tärkein luento, jonka me tunnemme nimellä ”kymmenen käskyä”, pidettiin Siinain vuoren juurella.  Alun perin on puhuttu ”kymmenestä sanasta” tai ”kymmenestä lupauksesta”.  Nämä sanat piti jokaisen painaa mieleensä niin tiukasti, ettei ne koskaan unohdu.  Voin mielessäni nähdä Mooseksen seisovan kansan edessä karjuvan kuuluvalla äänellä:

Pidä aina mielessäsi nämä käskyt, jotka minä sinulle tänään annan. Teroita niitä alinomaa lastesi mieleen ja puhu niistä, olitpa kotona tai matkalla, makuulla tai jalkeilla. Sido ne merkiksi käteesi ja pidä niitä tunnuksena otsallasi. Kirjoita ne kotisi ovenpieliin ja kaupunkisi portteihin. (5. Moos. 6:6–9)

Eikö ole ihmeellistä, että vaikka Siinain tapahtumista on kulunut yli 3000 vuotta, tätä opetusta toistetaan yhä kaikkialla maailmassa. Suomalaisista nuorista pelkästään luterilaisen kirkon rippikouluissa sen oppii ulkoa vuosittain 75 % ikäluokasta. Kun tämän lisäksi myös muut kirkot ja seurakunnat opettavat omia nuoriaan, ei Suomessa voi olla kovin montaa ihmistä, joka ei olisi kuullut kymmenen käskyn laista. On toki täysin eri asia oppia jokin asia ulkoa, kuin elää sen mukaisesti.

Suomi – kahdeksatta kertaa maailman onnellisin maa! Millä ilveellä? Uskon, että siihen on pitkälti vaikuttanut se, että olemme sittenkin sisäistäneet ainakin jotakin käskyjen opetuksista. Emme ole vielä kokonaan onnistuneet hävittämään sitä tuhatvuotista juutalaiskristillistä oikeudenmukaisuuden perinnettä, jolle yhteiskuntamme on rakennettu. Sosiaaliturva, eläkejärjestelmä, tasa-arvo, rehellisyys, kohtuulliset tuloerot jne. perustuvat viime kädessä kaikki kymmenen käskyn lakiin.

Yksi käsky kuuluu: ”Muista pyhittää lepopäivä.” Miksi tämä käsky on tärkeä 10 käskyn luettelossa? Moni saattaa olettaa käskyn kuuluvan: ”Muista pyhittää lepopäiväsi.”, mutta jos luemme huolella, huomaamme, ettei siinä puhutakaan minun oikeudestani lepoon, vaan muistutetaan, että minun tulee sallia lepo myös muille. Käskyhän kuuluu kokonaisuudessaan näin:

Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja hoida askareesi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin älä tee mitään työtä – älä sinä, älköön myöskään sinun poikasi, tyttäresi, palvelijasi, karjasi älköönkä muukalainen, joka asuu luonasi.”
(2. Moos. 20:8–10)

Kymmeneen käskyyn on sisään kirjoitettu monta tärkeää oikeudenmukaisuuden periaatetta. Sapattikäsky kiinnittää huomiomme lasten, työntekijöiden, maahanmuuttajien ja jopa eläinten oikeuksiin. Minua se muistuttaa siitä, että meidän tulee pyrkiä tekemään arjessamme valintoja, jotka mahdollistavat jokaiselle yhdenvertaiset oikeudet. Käsky muistuttaa meitä paitsi kohtelemaan toisia ihmisiä oikeudenmukaisesti, myös pitämään huolta luomakunnasta. Siitähän pohjimmillaan on kyse myös Vastuuviikossa. 

Everstiluutnantti Saga Lippo,
Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtaja