Faith and Order -komission teemoina näkyvä ykseys ja kaste, tekoäly ja moraalinen harkinta sekä ekumenia ja dekolonisaatio.
Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokousten kokoontumisten puolivälissä Faith and Order -komissio on saanut vuoteen 2030 tähtäävän työnsä jo varsin hyvin vauhtiin. Tutkimusryhmien Höörissä Etelä-Ruotsissa lokakuun lopun työskentelyn aikana koostamat raportit kokoavat Faith and Order -komission kolmen tutkimusryhmän työn painopisteet ja jatkosuunnitelmat yhteen. Kokonaisuutena työ suuntautuu kohti kirkkojen näkyvän ykseyden teologista syventämistä ja globaalin kontaktipinnan vahvistamista sekä ajankohtaisten yhteiskunnallisten ja eettisten kysymysten käsittelyä kristillisen uskon valossa. Itse pidin näkyvän ykseyden työryhmässä alustuksen näkyvän ykseyden kohtaamista haasteista. Taannoinen artikkelini kirkon näkyvästä ykseydestä ekumeenisena tavoitteena otettiin ryhmässä luettavaksi taustaresurssiksi jatkettaessa asian työstämistä eteenpäin. Aiemmin se palveli jo resurssina maailmankonferessin yhteydessä 2025 järjestetyllä nuorten teologien GETI-kurssilla: https://www.mdpi.com/2077-1444/16/6/766 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Tässä yhteenvetoa ryhmien työskentelystä:
Näkyvä ykseys ja kasteeseen pohjaava kirkko-oppi
Tutkimusryhmä 1: Being Church on the Way to Visible Unity. Ryhmä tarkastelee näkyvää ykseyttä ja kasteeseen perustuvaa ekklesiologiaa. Näkyvää ykseyttä lähestytään neljän ulottuvuuden kautta: usko, rukous, todistus ja yhteys. Työssä halutaan ottaa huomioon myös eri puolilta maailmaa saatavat konkreettiset esimerkit siitä, kuinka ykseys jo toteutuu paikallisesti ja alueellisesti. Kaste-ekklesiologiaa käsittelevä alaryhmä puolestaan selvittää yhteisen kasteen kirkko-opillisia seurauksia muun muassa kirkollisen identiteetin, osallisuuden, synodaalisuuden, hengellisen erottelun, vastuun ja muiden kirkkojen kirkollisuuden tunnustamisen kannalta.
Työn tavoitteena on tuottaa raportteja ja koulutusaineistoa, julkaista näkyvää ykseyttä käsittelevä kokoomateos sekä vaikuttaa seuraavan KMN:n yleiskokouksen ykseyslausumaan. Kaste-ekklesiologian osalta etsitään eri traditioiden näkökulmien pohjalta sitä, mitä kirkot voisivat sanoa yhdessä ja miten tuloksia voitaisiin hyödyntää myös monen- ja kahdenvälisissä ekumeenisissa dialogeissa.
Ihmiskäsitys, tekoäly ja moraalinen harkinta
Tutkimusryhmä 2: Being Human: Discerning Humanity in the Image of God. Ryhmän työ jakaantuu teologiseen antropologiaan ja moraaliseen harkintaan. Antropologiaryhmä keskittyy erityisesti tekoälyn ja ihmisyyden välistä suhdetta koskeviin teologisiin kysymyksiin ja valmistelee ekumeenista tutkimusasiakirjaa ihmisyydestä tekoälyn aikakaudella. Moraalisen harkinnan ryhmä puolestaan tutkii, kuinka näkyvää ykseyttä voidaan edistää tilanteissa, joissa kirkkojen välillä tai niiden sisällä on moraalisia erimielisyyksiä. Keskeisiksi jatkokysymyksiksi ovat nousseet muun muassa vilpittömyyden oletus, kirkon omatunto sekä synnin, katumuksen, pelastuksen ja ihmisarvon keskinäiset suhteet. Työhön liittyvät myös vallan ja rakenteiden vaikutukset moraalisiin erimielisyyksiin.
Ensimmäinen tekoälyä ja ihmisyyttä käsittelevä tutkimusasiakirja (paavin kiertokirjettä Magnifica Humanitas ekumeenisesti tarkastellen) on tarkoitus tuottaa vuonna 2027; laajemman teologisen antropologian työn on määrä jatkua vuoteen 2029 ja sen esittelyn julkisuudessa vuoteen 2030. Moraalisen harkinnan osalta suunnitellaan kirkkojen kokemusten kartoittamista, asiantuntijaesseitä sekä käytännöllisiä aineistoja, kuten käsikirjaa tai verkkokurssia.
Ekumenia ja dekolonisaatio
Tutkimusryhmä 3: Church in and for the World. Ryhmä tarkastelee oikeudenmukaisuutta, sovintoa ja ykseyttä maailmassa, jota kolonialismin historialliset perinnöt ja uudet kolonialismin muodot edelleen muovaavat. Kyseessä on Faith and Orderin ensimmäinen tutkimusprosessi, jossa dekoloniaalisuus on suoraan työn keskeinen käsite. Menetelmänä korostuvat eri kontekstien ja kokemusten kuunteleminen sekä sen tutkiminen, miten dekoloniaalinen näkökulma haastaa ekumeenisen teologian tekemisen menetelmiä.
Ryhmässä on todettu yhteisesti kontekstien ja oikeudenmukaisuuden merkitys sekä ihmisarvon ja luomakunnan eheyden tunnustaminen. Samalla avoimena kysymyksenä on muun muassa se, missä määrin dekoloniaalisuutta voidaan soveltaa eri kirkollisiin ja kulttuurisiin konteksteihin sekä kuinka näkyvä ykseys voidaan ymmärtää tavalla, joka yhdistää ykseyden moninaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Tuloksena tavoitellaan teologista asiakirjaa sekä mahdollisesti podcasteja, videoita ja opintoaineistoa.
Yhteisenä linjana kolmessa tutkimusryhmässä näkyy pyrkimys viedä Faith and Orderin työtä klassisista oppi- ja kirkkorakennekysymyksistä kohti kokonaisvaltaisempaa käsitystä näkyvästä ykseydestä. Kaste ja kirkko-oppi säilyvät keskeisinä, mutta niiden rinnalle tulevat entistä vahvemmin ihmisarvo, moraalinen harkinta, tekoäly, valta, oikeudenmukaisuus, kolonialismin perintö ja erilaiset kontekstit. Ryhmien välillä on myös tarkoituksellisia yhteistyöpintoja: SG1 ja SG3 kohtaavat näkyvän ykseyden ja kontekstuaalisuuden kysymyksissä, SG2 ja SG3 moraalisen harkinnan ja väkivallan teemoissa sekä tekoälyn kysymyksissä, ja SG1 tekee yhteistyötä muun muassa ekumeenisen koulutuksen toimijoiden kanssa.
Pohjoismainen konteksti ja Lundin 2016 tapahtuman muistaminen
Tiistaina 26.10. ja perjantaina 30.10. järjestettiin paneelit, joissa käsiteltiin näkyvää ykseyttä kirkkojen pohjoismaisen toimintaympäristön valossa. Perjantain paneelista, jossa olivat Suomesta mukana piispa Kaisamari Hintikka ja arkkipiispa Elia, järjestettiin myös webinaari: https://www.oikoumene.org/news/webinar-explores-visible-unity-in-a-changing-north?fbclid=IwY2xjawVWgfJleHRuA2FlbQIxMQBwZG9mAXNydGMGYXBwX2lkEDIyMjAzOTE3ODgyMDA4OTIAAR9PQPii5ele-mB-nGL6XYMo_JHiFGiIRITYTrjRMCXphy22BMByd0l6fUv7LQ_aem_a9OTezA-JP8crG69XWRkAA (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tärkeä osa kokousta oli myös se, että nuorilla edustajilla kustakin Pohjoismaasta oli mahdollisuus seurata maanantaista torstaihin komission kokousta ja osallistua myös omaan ohjelmaansa. Nuoria kuultiin erityisessä komissiolle järjestetyssä täysistunnossa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajana oli pastori, väitöskirjatutkija Anne Heikkinen.
Vuonna 2016 järjestettyä reformaation merkkivuoden ekumeenista ja juhlavaa avausta, jossa olivat mukana paavi Franciscus ja kardinaali Kurt Koch sekä LML: puolelta presidentti Munib Younan ja pääsihteeri Martin Junge, muistettiin akateemisella seminaarilla keskiviikkona sekä vesperillä lauantaina. Keskiviikon seminaarissa piispa emeritus Munib Younan esitti näkemyksenään mm. että suomalainen luterilais-katolinen dialogiraportti Communion in Growth (2017), joka esittää erot sovittavan yksimielisyyden kirkosta, eukaristiasta ja virasta sekä amerikklainen Declaration on the Way (2015) lukuisine konsensuslausumineen käytyjen dialogien pohjalta, luovat pohjaa kansainväliselle yhteiselle julistukselle kirkosta, eukaristiasta ja virasta. Venäjän hyökkäyssotaa Faith and Order -dokumenttien valossa tarkastellut prof. Regina Elsner haastoi Faith and Order -komissiota laatimaan kriteerit sille, miten jäsenkirkko, joka toimii kristillistä uskoa ja KMN:n ilmaisemia perustavia moraaliperiaatteita vastaan, voidaan sulkea pois yhteistyöverkostosta. Professori Ulrich Schmiedel haastoi kirkkoja toimimaan postkyberneettisessä tilassa mm. somessa objekteiksi muuttuvien henkilöiden palauttamiseksi takaisin arvokkaiksi subjekteiksi. Ympäristölle on tunnusomaista uskonnollisten suhteiden politisoituminen yhteisöjen sisällä ja niiden kesken, erimielisyyden ja kiistelyn edistäminen sekä tarve profeetalliseen kuunteluun.
Lauantain vesperissä saarnasivat LML:n presidentti Henrik Stubkjaer ja kardinaali Anders Arborelius. Yhdessä LML:n kanssa avattiin The Lund Thread -näyttely: https://oikoumene.org/news/wcc-lwf-launch-the-lund-thread-on-100-years-of-ecumenism-in-sweden (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Komission seuraavassa kokouksessa Bossey’ssa lokakuussa 2027 juhlistetaan myös ensimmäisen Faith and Order -konferenssin (Lausanne 1927) 100-vuotisjuhlaa. Komissio kokoontuu myös vuosina 2028 ja 2029, mm. Nathan Söderblom -rahaston tuella.
Yhteenveto
Höörin kokouksessa tutkimusryhmien työ konkretisoitui monivuotisiksi työohjelmiksi kohti vuotta 2030. Painopisteenä on näkyvän ykseyden uudelleen hahmottaminen tilanteessa, jossa ekumeenisen teologian on samanaikaisesti käsiteltävä kirkkojen välisiä perinteisiä kirkko-opillisia kysymyksiä ja aikamme uusia jakolinjoja sekä ihmisyyteen, teknologiaan, moraaliin, valtaan ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä haasteita.
Komission työ on saanut nyt hahmoa ja etenee suunnitelmien mukaan kohti konkretiaa vuoteen 2029 mennessä, jolloin käynnistyy jo valmistautuminen vuoden 2030 yleiskokoukseen. Työtä on syytä tehdä tunnetuksi jo väliajalla, etenkin vuodesta 2029 alkaen. Käsitellyt teemat ovat ajankohtaisia ja hyödyllisiä niin kirkkoja kuin laajemmin yhteiskuntaa ajatellen – sekä kansainvälisesti että kotimaassa.
Tomi Karttunen
johtava asiantuntija, TT, dos.
Faith and Order -komission konsultti