Muslimit, kristityt ja juutalaiset sitoutuvat: Suomi on moniuskontoinen ja monikulttuurinen yhteiskunta. Tunnustettu moninaisuus on menestystekijä. Uskontojen ja vakaumusten kirjo ja sen mukanaan tuoma avoimuus ja dynaamisuus luovat yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä.
Vähemmistöjen tasaveroinen asema enemmistön rinnalla kertoo kaikkien hyvinvoinnista. Moniuskontoisuus ja monikulttuurisuus tulee nähdä voimavarana ja mahdollisuutena. Suomi voi välttää Länsi-Euroopan uhkakuvat väestöryhmien vihollisuudesta ja valita yhteiskuntarauhan ja moniarvoisuuden tien.
1) Uskonnot yhteisissä tiloissa
Omassa maassamme on tähän asti vältytty pahimmilta viharikoksilta. Paras turva niitä vastaan on uskontojen, vakaumusten ja kulttuuritaustojen turvallinen rinnakkainelo, vuoropuhelu ja yhteistyö. Eri identiteetit ja niiden vuorovaikutus ovat tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa.
Uskontojen tuntemus ja niiden sanoman ymmärtäminen kuuluvat nykyaikaiseen yleissivistykseen. Oman uskonnon kouluopetus on välttämätöntä kaikille – enemmistölle ja vähemmistöille. Oman uskonnon ja kulttuuritaustan hyvä tuntemus kehittää kriittistä ajattelua ja antaa välineet radikalisoitumista ja vihan lietsontaa vastaan.
Uskontojen läsnäolo on luonteva osa yhteiskunnan antamaa tukea sen jäsenille erityisolosuhteissa – kuten puolustusvoimissa, terveydenhuollossa ja vankiloissa.
Mitä paremmin ihmiset tuntevat oman identiteettinsä, sitä harvemmin he tuntevat vihaa toisia kohtaan. Mitä paremmin suomalaiset sisäistävät oman uskontonsa, sitä paremmin he ovat turvassa radikaalia propagandaa vastaan.
2) Avoin ja oikeudenmukainen maahanmuuttopolitiikka
Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan. Maahanmuuttopolitiikan on oltava avointa ja oikeudenmukaista kaikkia kohtaan. Sen tulisi heijastua opiskelu- ja työperäiseen siirtolaisuuteen, perheiden yhdistämiseen, pakolaiskiintiöihin ja turvapaikkapäätöksiin.
Siirtolaisuus vahvistaa maamme vuorovaikutusta muun maailman kanssa ja edistää luovuutta ja yrittäjyyttä. Maahanmuutto ei vaaranna oman yhteiskuntamme köyhien ja syrjäytyneiden asemaa, vaan edistää yhteistä hyvinvointia. Yhteiskuntamme kulttuurinen ja taloudellinen kehitys edellyttävät, että maamme avaa ovensa useammille muualta tuleville kuin nykyisin.
3) Globaali hyvinvointi
Suomen ja Euroopan Unionin yhteiskuntarauhaa vahvistetaan edistämällä koko ihmiskunnan hyvinvointia. Suomen on kohotettava profiiliaan kehityksen, rauhan ja ihmisoikeuksien eteenpäin viejänä. Se edesauttaa ihmiskunnan toimintakykyä yhteisten haasteiden, kuten sotien, köyhyyden ja ympäristökatastrofien edessä.
Uskontoasiantuntemus sekä uskonnonvapauden ja muiden ihmisoikeuksien edistäminen kuuluvat osana ulko- ja kehityspolitiikkaan. Uskontojen yhteistyö Suomessa voi tarjota malleja vastaaville aloitteille muualla.
Helsingissä 5.3.2015
Uskontojen yhteistyöfoorumi Suomessa – USKOT-foorumi
Piispa Kaarlo Kalliala, varapuheenjohtaja
Suomen Islamilainen Neuvosto
Anas Hajjar, puheenjohtaja
Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto
Yaron Nadbornik, varapuheenjohtaja
Suomen Ekumeeninen Neuvosto
Heikki Huttunen, pääsihteeri
Kuvat: Antti Narmala ja Sirpa-Maija Vuorinen