Globaalia vastuuta on määritelty mm. seuraavasti: Globaalissa vastuussa estetään ja minimoidaan negatiivisia ulkoisvaikutuksia ja maksimoidaan positiivisia ulkoisvaikutuksia kestävän kehityksen edistämiseksi. Globaali vastuu kattaa ihmisiin, ympäristöön, talouteen ja hyvään hallintoon sekä rauhaan ja turvallisuuteen liittyvät ulottuvuudet.
Vastuullisten yksilöiden teoista muodostuu kollektiivinen vastuu ja sen kokonaisvaikutus, eli kaikki me osaltamme vaikutamme valinnoillamme ja teoillamme ihmisiin, ympäristöön, talouteen, hyvään hallintoon, rauhaan ja turvallisuuteen. Yksilön vastuu on aina murunen globaalia vastuuta. Tämä antaa aiheen pohtia, mistä kaikesta meillä on tosiasiassa mahdollisuus olla vastuussa yhteiskunnassamme ja tai jopa koko maailmassa. Suurimpina ja tiedotusvälineissä näkyvimpinä kysymyksinä ovat ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset sekä meneillään olevat konfliktit ja niiden synty.
Kristillisestä näkökulmasta negatiiviset vaikutukset globaaliin vastuuseen liittyvistä asioista ovat syntiä. Jumala loi ihmisen ja asetti hänet Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä, eikä ylikuluttamaan ja tuhoamaan luotuja eläimiä ja kasveja. Vuosisatojen saatossa ihminen on hävittänyt monia eläin- ja kasvilajeja, ja ilmaston muutos kiihtyy ihmisen toiminnan seurauksena. Deuteronomiumissa oleva kymmenen käskyn laki kieltää: Älä tapa. Nykyisin edes ne, joiden esi-isät saivat ensimmäisinä kuulla Jumalan käskyt profeetta Moosekselta, eivät noudata niitä. Myös me, tukemalla tavalla tai toisella sotaa eri taholla maailmaa, rikomme Jumalan käskyä. Rikomme käskyä myös käyttämällä eläinten lihaa ravintonamme.
Jokainen meistä voi vaikuttaa osaltaan moniin asioihin. Kestävän kehityksen perusperiaatteet voidaan määritellä kolmen R:n säännöllä: ”reduce” – vähennä kulutustasi; ”recycle” – kierrätä; ”refine” – jalosta uudelleen. Aloitetaanko helpoimmasta päästä: hillitään ostohimoa ja käytetään mahdollisuuksien salliessa yleisiä kulkuvälineitä, luovutaan pitkistä fossiilisia polttoaineita käyttävistä lentomatkoista – vallankin jos ne liittyvät vapaa-aikaan. Voimme lajitella roskamme ja kierrättää kaiken, mitä vain voi. Onko kertakäyttömuoti ja huonolaatuinen, uudelleenjalostukseen kelpaamaton, kulutustavara kestävä valinta vai voisimmeko edistää kestävää kehitystä kierrättämällä vanhaa ja hyvälaatuista tavaraa? Voimmeko vähentää lihavalmisteiden käyttöä tai jopa siirtyä kasvisruokaan? Inhimilliseen elämään kuuluu vielä neljäskin R: ”rethink” – arvioi tarpeitasi ja omaa toimintaasi uudelleen. Kykenenkö omilla valinnoillani ja teoillani pääsemään näihin yleviin tavoitteisiin, tai edes lähelle niitä? Inhimillisen elämän arki konkretisoi usein perusperiaatteiden noudattamisen vaikeuden.
Harvoin ymmärrämme, miten poikkeuksellisen hyvässä asemassa olemme Suomessa. Toistaiseksi meitä eivät ole koetelleet poikkeukselliset sääolot. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, muuttuvat jotkut osat maapalloa tulevaisuudessa asuinkelvottomiksi ihmiselle, monille eläimille ja kasveille. Maamme on saanut elää varsin pitkän rauhanajan ja myös vailla merkittäviä sisäisiä konflikteja. Suomi ei kuitenkaan elä eristyneenä lasikuvun alla, jonne säiden vaihtelut tai konfliktin aallot eivät jatkossa voisi yltää. Tästä ovat esimerkkeinä aikoinaan maahamme tulleet Chilen pakolaiset ja vietnamilaiset sekä viimeisimpinä Syyrian ja Ukrainan sotapakolaiset. Kriisien aallot maailmalla lyövät lopulta myös Suomen rantaan. Maallamme ja jokaisella sen asukkaalla on globaalinen vastuu suhteessa naapureihimme, Eurooppaan ja maailmaan.
Metropoliitta Arseni
Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallituksen varapuheenjohtaja
Suomen ortodoksinen kirkko