Euroopan kirkkojen konferenssi (EKK) ja Tanskan kirkkojen neuvosto järjestivät Nyborgissa, Tanskassa 15.–17. syyskuuta 2025 kokouksen, johon osallistui Euroopan kansallisia kirkkojen neuvostoja ja EKK:n jäsenkirkkoja eri puolilta maanosaa. Tapaamisen pääteemana oli kristillinen kansalaisuus ja kirkkojen vastuu yhteiskunnassa aikana, jota leimaavat poliittiset muutokset, uudet turvallisuushaasteet ja jatkuva rauhan kaipuu Euroopassa.
Historiallisesti merkittävä Nyborg, joka tunnetaan reformaation aikaisena keskuksena Tanskassa ja Euroopan kirkkojen konferenssin rauhantyön lähtöpisteenä vuonna 1959, tarjosi arvokkaan ympäristön kokoontumiselle.
Kristillinen kansalaisuus – osallisuutta ja vastuuta
Kokous avattiin rukouksella sekä tervetulotoivotuksilla, jotka esittivät EKK:n pääsihteeri Frank-Dieter Fischbach ja Tanskan kirkkojen neuvoston pääsihteeri Emil Hilton Saggau. Alustuksessa hahmoteltiin EKK:n kutsumusta ja todistusta konfliktien ja yhteistyön keskellä sekä esiteltiin sen ohjelmallista työtä.
Osallistujat korostivat, että kristillinen kansalaisuus Euroopassa merkitsee aktiivista ja vastuullista osallistumista yhteiskuntaan. Evankeliumin arvoihin juurtuneina kristityt on kutsuttu kantamaan vastuuta paitsi itsestään myös lähimmäisten hyvinvoinnista. Tämän sitoutumisen ytimessä on ihmisarvon kunnioittaminen ja yhteisöjen vahvistaminen erityisesti kriisien aikana.
Keskusteluissa todettiin, ettei kansalaisuus ole neutraali tai abstrakti käsite, vaan se saa muotonsa geopoliittisissa konteksteissa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa nostettiin esiin esimerkkinä kristittyjen moninaisista reaktioista: osa puolustaa demokratiaa, osa suhtautuu siihen kriittisesti; osa painottaa rauhan rakentamista, osa vetoaa oikeutetun sodan käsitteeseen. Nämä erot osoittavat, kuinka tärkeää on eettinen harkinta ja kontekstuaalinen analyysi kristillisen todistuksen muotoutumisessa.
Myös Armenian, Georgian, Viron ja Irlannin kirkkojen edustajat kuvasivat omia tilanteitaan, joissa kirkot joutuvat etsimään teitä rauhan, sovinnon ja yhteyden rakentamiseen.
Kirkkojen ääni julkisessa tilassa
”Kirkkomme kohtaavat kasvavaa sekularisaatiota ja uskonnon tilan kaventumista julkisessa elämässä. Tässä tilanteessa kristillinen kansalaisuus merkitsee ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden puolustamista, julkisen teologian kehittämistä sekä eurooppalaisen integraation tukemista rauhanprojektina,” sanoi pastori Frank-Dieter Fischbach. ”Tämä kokoontuminen oli tärkeä askel yhteisen todistuksen uudistamisessa aikana, jota leimaavat konfliktit ja muutos.”
EKK:n teologian ja tutkimuksen ohjelmavastaava Katerina Pekridou täydensi: ”Kristillinen kansalaisuus on enemmän kuin kansallinen identiteetti. Se merkitsee Kristukseen juurtumista ja vastuun kantamista yhteisestä hyvästä. Polarisaation ja muuttuvien arvojen aikana kirkkojen tehtävänä on syventää teologista ja moraalista harkintaa, vastustaa uskonnon väärinkäyttöä poliittisiin tarkoituksiin ja tehdä evankeliumista konkreettista toimintaa, joka edistää oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja ihmisarvoa.”
Laaja keskustelu ajankohtaisista teemoista
Kokouksen teemoihin kuuluivat muun muassa ”Ykseys Kristuksessa ja uskollisuus kansakunnalle?”, ”Kohti kristillistä kansalaisuutta Euroopassa”, ”EU:n ehdokasmaiden kirkot ja niiden rooli uudessa Euroopassa” sekä ”Euroopan puolustusyhteistyö ja rauhan kutsu: kristillinen kansalaisuus ja julkinen politiikka.” Keskusteluissa pohdittiin kristillistä identiteettiä ja kansalaisvastuuta, nationalismin ja ykseyden suhdetta, uskonnon väärinkäyttöä politiikassa sekä militarisaation ja muuttuvien puolustuspolitiikkojen herättämiä moraalisia kysymyksiä.
Lopuksi osallistujat hahmottelivat tulevaisuuden suuntaviivoja, kartoittivat jo käynnissä olevia aloitteita ja tunnistivat uusia yhteistyöalueita vaikuttamistyön, vuoropuhelun ja teologisen pohdinnan saralla. Nyborgin kokous alleviivasi jatkuvan ekumeenisen pohdinnan ja yhteistyön arvoa Euroopan kirkkojen kesken.
Puhujajoukkoon kuuluivat mm. pastori TT Sofia Camnerin, piispa Damaskinos Olkinuora, pastori TT Mario Fischer, pastori, tohtori Karen Campbell, tohtori Tetiana Kalenychenko, tohtori Peter Lodberg, professori Katharina Kunter, piispa Tiran Petrosyan, metropoliitta Malkhaz Songulashvili, metropoliitta Jevstratij, pastori TT Vladimir Kmec, Marek Misak, Ralf Becker ja tohtori Emil Hilton Saggau.
Kuva: Simon Kangas Larsen