Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) Yhdenvertaisuusjaosto on laatinut lausunnon oikeusministeriölle yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksesta. Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus on edennyt niin, että valmistelua ovat tehneet työryhmä ja alajaosto, jotka ovat asetettu toimimaan ajalle10.6.2021-31.5.2022.
Molemmille toimijoilla on määritelty omat tehtävät ja ne toimivat itsenäisesti. Työryhmässä ovat toimineet edustajat yhdenvertaisuusvaltuutetulta, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta, oikeusministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä vammaisasioiden asiantuntijajäsen.
Alajaosto on käsitellyt erityisesti työelämän kysymyksiä ja siinä ovat toimineet edustajat SAK, STTK, Akava, EK, SY, Kunnallinen työmarkkinalaitos, yhdenvertaisuusvaltuutettu, sosiaali- ja terveysministeriö, työ-ja elinkeinoministeriö ja oikeusministeriö. Lisäksi pysyvinä asiantuntijoina mukana ovat olleet Valtion työmarkkinalaitos ja Kirkon työmarkkinalaitos.
Yhdenvertaisuusjaosto näkee, että Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus on kokonaisuudessaan tarpeellinen. On hyvin kannatettavaa, että lainsäädäntöä kehitetään, jotta syrjintään tai häirintään voidaan puuttua oikeudellisesti ja että henkilöiden oikeusturva toteutuu. Vaikka laki ei velvoita esimerkiksi kirkkoja laatimaan suunnitelmaa yhdenvertaisuuden edistämiseksi, niin jaostomme kuitenkin suosittelee, että jäsenistömme yhteisöt tarkastelisivat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista omissa yhteisöissään. Tähän tehtävään jaostomme on laatinut jäsenyhteisöjen tueksi Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mallin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (2021), josta toivomme olevan apua myös jäsenistömme yhteisöjen omien suunnitelmien laatimiseen.
Hyvitys
SEN Yhdenvertaisuusjaosto näkee tarpeellisena muutoksena sen, että toimivallallaan hyvitystä voisivat määrätä sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta asiantuntijaelimenä että käräjäoikeudet. Näin hyvityksen hakijalla voisi olla myös matalampi kynnys hakea hyvitystä lautakunnalta kuin tuomioistuinmenettelyn kautta. Nykyisessä tilanteessa kanteen hakijalla kulut hävittäessä voivat olla jopa suuremmat kuin itse mahdollinen hyvitys. Käsittelyajat voivat olla lautakunnissa niin pitkiä, ettei hyvityskannetta ehdi nostaa määräajassa.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan menettelyssä noudatetaan asian käsittelyn ja selvittämisen, suullisen käsittelyn ja oikeudenkäyntikulujen osalta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säännöksiä ja näihin liittyviä julkisuussäännöksiä ja muilta osin täydentävästi hallintolakia. Suositeltavaa olisi, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa noudatettava hyvitysasiankäsittelyt ratkaistaisiin lainoppineiden toimesta.
Hallintotuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa voitaisiin vahvistaa ratkaisuksi sovinto hyvitysasiaa koskevalta osalta. Sovinto voi olla molemmille osapuolille hyvä asia, mutta kuten lausunnossa todetaan, niin työelämäosapuolten tapausten ollessa salaisia ei synny ”varoittavaa ja ennaltaehkäisevää käytäntöä”.
Velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa
On hyvä, että yhdenvertaisuussuunnitteluvelvollisuus ja yhdenvertaisuuden edistämisen velvollisuus laajenisi koskemaan kaikkia varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia. On tärkeää, että yhdenvertaisuuden edistäminen toteutuu kaikissa ikäryhmissä. On myös tarpeellista huomioida se, että varhaiset vuodet lapsen kehityksessä ovat erityisen tärkeitä ja tämän vuoksi yhdenvertaisuuden toteutuminen on merkittävää lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Yhdenvertaisuusjaostossa uskomme, että laajentaminen varhaiskasvatukseen opettaa kohtelemaan toisia tasaveroisesti myös myöhemmin. Tällä voi olla vahva yhteiskunnallinen vaikutus.
On myös hyvä, että kuntien perhepäivähoidon ja kunnallisen avoimen varhaiskasvatuksen toimijoille laaditaan toimipaikkakohtaisen suunnitelman sijaan yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa yhteiset yhdenvertaisuussuunnitelmat. Tämä selkeyttää ja yhdenmukaistaa käytäntöjä ja auttaa myös pienempiä toimijoita, joilla ei välttämättä ole resursseja tai osaamista laatia itse omaa yhdenvertaisuussuunnitelmaa.
Häirintä
On tarpeellista muuttaa häirinnän määritelmä niin, että se sisältäisi yksilöön kohdistuvan häirinnän lisäksi myös ihmisryhmään kohdistuvan häirinnän. Jaostomme näkemyksen mukaan on erityisen tärkeää huomioida varhaiskasvatus ja koulutus, joten on hyvä, että ehdotuksen mukaan lakiin kirjattaisiin, että varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän menettely on syrjintää, jos ne laiminlyövät puuttua tiedossaan olevaan häirintään. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus ja vastuu turvata ympäristö, jossa lapset leikkivät ja oppivat.
Asian vieminen lautakuntaan ilman yksilöityä asianomistajaa
Jaostomme pitää hyvänä lisäyksenä sitä, että yhdenvertaisuusvaltuutettu tai yhdenvertaisuutta edistävä yhteisö voisi viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan myös sellaisen syrjintää tai vastatoimia koskevan asian, jossa ei ole yksilöitävissä tiettyä asianomistajaa. Yhdenvertaisuutta edistävät asiantuntijat voivat huomata sellaista syrjintää tai häirintää, jota olisi aiheellista tarkastella lautakunnassa. Yksilölle häirinnästä voi olla huomattavaa haittaa, jos se kohdistuu ominaisuuksiin, jota hänen osallisuutensa tiettyyn ryhmään edustaa. Tämä edistäisi merkittävästi yhdenvertaisuuden toteutumista.
Kohtuulliset mukautukset vammaisille henkilöille
Pidämme hyvänä ja tarpeellisena, että sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalla että käräjäoikeuksilla olisi toimivalta määrätä kohtuullisia mukautuksia, jotta esimerkiksi vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus toteutuisi. Lautakunnan ja tuomioistuinten toimivallan jaosta säädettäisiin laissa.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan kokoonpanoa ja menettelyä koskevat muutokset
On tarpeellista kiinnittää huomiota yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan kokoonpanoon ja siihen, kuinka se toimii.
Kommentit työryhmien alajaostojen mietinnöistä
Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta 7 pykälä sekä Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta 19 pykälä
On hyvä, että täsmennetään työnantajan velvollisuuksia edistää ja arvioida yhdenvertaisuutta ja selvennetään, mitä työnantajan tulee ottaa huomioon arvioidessaan työpaikan yhdenvertaisuustilannetta. Uskomme, että yhdenvertaisuuden aktiivista edistämistä lisäisi ehdotus siitä, että yhdenvertaisuussuunnitelman tulisi jatkossa sisältää myös työpaikan yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätökset.
Vaikutusarviointi
SEN Yhdenvertaisuusjaoston näkemyksen mukaan tämä uudistus edistäisi yhdenvertaisuuden toteutumista. Tällä uudistuksella olisi vaikutusta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin yhteiskunnassa. Tämä uudistus edistäisi näin myös yhteiskunnassa asuvien ihmisten hyvän elämän edellytyksiä.
Uudistus edistäisi myös sukupuolten tasa-arvoa, sillä uudistuksen myötä esimerkiksi seksuaaliseen häirintään voisi puuttua paremmin. Uudistus edistäisi myös vammaisten henkilöiden asemaa, sillä muutokset kohtuullisiin mukautuksiin auttaisivat heidän oikeusturvaa ja osallisuuttaan yhteiskunnassa. Lisäksi syrjinnän kohteena olevien henkilöiden tai yhteisöjen oikeusturva paranisi.
Jaoston puolesta 17.5.2022
Saija Kainulainen,
Suomen Ekumeenisen Neuvoston Yhdenvertaisuusjaoston puheenjohtaja