Hyppää sisältöön

Tilaa hengittää – anglikaaninen dokumentti rasismista

1.   Johdanto

Tässä esityksessäni tarkastelen anglikaanista Breathing Life -dokumenttia, jonka tavoitteena on kutsua kaikkia yhteyteen oikeudenmukaisuuden hengessä. Dokumentti tuo esille rasismin anglikaanisessa kirkossa ja erityisesti Englannin kirkon Euroopan hiippakunnassa. Sen tavoitteena on tuoda esille käytännön ohjeita siihen, kuinka Euroopan hiippakunnassa voitaisiin huomioida rasismi ja kuinka kirkko voisi erityisesti sitoutua olemaan oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. Seitsemän sivun pituinen raportti on merkittävä yhdenvertaisuutta tavoitteleva ohjelmaluonnos. Sen tekijät ovat Euroopan hiippakunnan kaksi kirkkoherraa Smitha Prasadam ja Augustine Nwaekwe sekä johtava diakoni Leslie Nathaniel. Kaikilla heillä on omakohtaista kokemusta rasismista. Minua pyydettiin erityisesti tarkastelemaan dokumenttia ja tuomaan se esille paneelikeskustelussa Kun värillä on väliä – syrjintä kristillisissä yhteisöissä, joka järjestettiin kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta 2022 Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Tilaisuuden järjestivät Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja Kirkkohallitus (Suomen ev.lut. kirkko). Seminaaritallenne löytyy Youtubessa  (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)ja lukea voi myös kirjallisen raportin seminaarista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).

2. Breathing Life – hengittää elämää

2.1 Kuinka rasismin vastainen dokumentti sai alkunsa

Breathing Life -dokumentti syntyi George Floydin kuoleman nostattaman keskustelun seurauksena. Tummaihoinen Floyd kuoli Yhdysvalloissa Minneapolisissa keväällä 2020 poliisin niskaan kohdistaman puristuksen seurauksena tukehtumalla. Silminnäkijöiden mukaan poliisin otteet olivat kovia ja väkivaltaisia. Dokumentin nimi viittaa hengittämiseen. Floydin tiedetään huutaneen ”I can’t breathe” eli en voi hengittää. Rasismi kirjaimellisesti kapeuttaa elämää, se pyrkii tukahduttamaan ihmistä, joka on rasismin kohde. Oikeudenmukaisuus antaa tilaa ja vapautta olla se, mitä on. Silloin on tilaa hengittää elämää ja olla yhteisössä aktiivisena jäsenenä se ihminen, joksi Jumala on hänet luonut.

Floydin kuolema sai aikaan Black lives matter –liikkeen, jonka tarkoitus oli tuoda esille oikeutta elämään yhteiskunnassa ilman rasismia. Englannin kirkon arkkipiispa ja piispat tukivat tätä kampanjaa. He totesivat että on tunnustettava, että kirkko ja yhteisöt ovat olleet osallisena rasismiin. On myönnettävä, että on tehty väärin.  On myös kaduttava tätä ja tehtävä parannus. Aikaisemmin kirkon yhteisöissä tapahtuvaan rasistiseen epäoikeudenmukaisuuteen oli kiinnitetty huomiota vain satunnaisesti. Nyt todettiin, että väkivaltaa ei voi hyväksyä ja väkivaltaan ei tule vastata väkivallalla. Minkäänlaista väkivaltaa, joka kohdistuu häiritsevästi elämään tai omaisuuteen, ei voida hyväksyä tai suvaita. Afrikkalais-amerikkalaisten yhteisöjen ihmisarvoa on systemaattisesti tallottu. Tasa-arvoisesti kaikkien ihmisarvolla on väliä. Kirkossa on tunnustettava, että on jo pitkään systemaattisesti rikottu perustavanlaatuista ihmisoikeutta afrikkalais-amerikkalaisia kohtaan. Tämä on huomioitava kaikissa sellaisissa maissa, joissa muutenkin vaaditaan demokratiaa ja tasa-arvoa. Myös siis Euroopassa on havahduttava huomaamaan rasistisesti syrjittyjen todellisuus. Euroopan hiippakunnan piispa Robert Innes totesi, että on tehtävä paljon työtä, jotta voidaan rohkaista etnisiä vähemmistöjä kirkon erilaisiin palvelutehtäviin.

Tässä kyseisessä Breathing Life -dokumentissa keskitytään erityisesti rasismiin kirkossa, mutta dokumentin tekijät ovat tietoisia siitä, että kaikenlainen syrjintä liittyy yhteen. On myös olemassa syrjintää, joka esimerkiksi kohdistuu sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja vammaisuuteen. Tämän vuoksi halutaan sanoa, että ’black lives matter – every human life matters equally’.Tämä dokumentti liittyy väistämättä inklusiiviseen oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen laajemmin.  Breathing Life -dokumentissa kysytään, kuinka kirkko voisi tuoda uskottavasti esille tätä hyvää sanomaa inklusiivisesta oikeudenmukaisuudesta. Tärkeäksi kysymykseksi nostetaan se, voidaanko kirkossa rehellisesti sanoa, että me tarvitsemme toisiamme ja kuulumme yhteen. Dokumentin työryhmässä todettiin, että tämä yhteenkuuluvuus ei todistettavasti toteudu kirkoissa. Värilliset – people of colour – eivät juuri ole näkyvillä paikoilla kirkossa. Tämä Breathing Life -dokumentti rasismista koskee ihmisiä, jotka ovat mustia, aasialaisia tai etnisiä vähemmistöjä (BAME). Dokumentin tekijöiden päätöksellä heitä kutsutaan lyhyesti ’people of colour’, värilliset. Dokumentissa korostetaan, että värilliset ovat meitä.

2.2 Kuinka rasismi ilmenee kirkossa

YK:ssa määritellään rasistinen syrjintä niin, että sitä on kaikenlainen erottaminen, ulosjättäminen, rajoittaminen tai suosiminen, joka perustuu rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, jolla on tarkoitus tai vaikutus mitätöidä tai haitata tunnustamista, nautintoa tai harjoittamista, tasa-arvoista jalansijaa, ihmisoikeutta ja perustavanlaatuista vapautta poliittisessa, kulttuurisessa tai missä tahansa muun julkisen alueen toiminnassa.

Rasismi ilmenee monin eri tavoin.  Etninen profilointi on esimerkiksi suoraan syrjivää käytäntöä. Dokumentin mukaan anglikaanisen kirkon piirissä rasismi näkyy esimerkiksi siinä, että sekä paikallisissa seurakunnissa että korkeammissa päätöksentekoelimissä, synodeissa, on huomattava aliedustus värillisiä. Rasismi näkyy ihmisten käyttäytymisessä, kuten esimerkiksi sivuuttaminen, epäkunnioitus, ajattelemattomuus puheissa erilaisia ryhmiä kohtaan sekä arvostuksen puute ja huomiotta jättäminen. Erityisesti rasismi näkyy niin, että ei täydestä sydämestä pyydetä mukaan esimerkiksi päätöksen tekoon. Tämä tuo mukanaan useita ongelmia ja on myös verrattavissa sukupuoliseen syrjintään. Tulisi kysyä, että halutaanko nähdä potentiaalia kaikissa ja ollaanko valmiita jakamaan vastuuta. Keskeisintä rasismikeskustelussa tulisi olla se, että värillisten ihmisten tulisi saada kokea, että he kuuluvat joukkoon.  Ekslusiivisuudesta tulisi pyrkiä inklusiivisuuteen.  Kirkossa kaikki ovat samaa Jumalan kansaa ja kuuluvat samaan joukkoon.

2.3 Raamatullinen kehotus oikeudenmukaisuuteen

Risti merkitsee kristityille toivoa siitä, että väkivalta ja epäoikeudenmukaisuus voitetaan. Dokumentissa korostetaan erityisesti, että jos me kristityt toivomme ja omaksumme ristin haasteen, niin me myös taivumme ristin haasteeseen ja me haluamme nähdä haasteet myös syrjittyjen silmin. Kuolevan George Floydin sanoilla on arvoa. Niillä on merkitystä. Hän sanoi, että hän ei voi hengittää. Jumala luo hengen elämän ihmiseen. Kuoleman hetkellä ristillä Jeesus henkäisee viimeisen henkäyksen. Ylösnoussut Jeesus hengittää rauhaa kohdatessaan opetuslapset.

Teologian tulisi aina olla ihmisten teologiaa. Dokumentissa tuodaan esille erityisesti kolme Raamatun kohtaa, jotka ovat Gal. 3:28, 5. Moos. 16:20 ja Matt. 5:6. Lyhyesti näiden kolmen kohdan sanoma voidaan tiivistää seuraavaan: Kirkossa kaikki kohtaavat yhdenvertaisesti Jeesuksessa Kristuksessa. Jokaisen tulisi noudattaa oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta. Siunattuja ovat he, jotka janoavat oikeudenmukaisuutta. Asenne lähimmäistä kohtaan on ratkaisevan tärkeää.

Afroamerikkalaiset spirituaalit eli musta gospel on ollut tärkeä mustien tapa harjoittaa hengellisyyttä. Tämä hengellinen musiikki koskettaa ihmisten sydämiä ympäri maailmaa, mutta juuri värillisille tällä musiikilla on syvä ja erityinen merkitys.  Näiden laulujen merkitys värillisille on erityinen kutsu vapauteen, vapauteen Kristuksessa ja vapautumiseen kaikista kahleista. Muuta saarnaa ei tarvita, sillä ymmärrys on niin syvä ja perustavanlaatuinen. Esimerkiksi laululla We Shall Overcome on vahva rauhan sanoma, joka kertoo, että ihmiset voivat vielä joskus yhdessä kulkea luottamuksessa ja vapaudessa ilman kahleita tai muureja ihmisten välillä.

3. Kohti yhdenvertaisuutta

3.1 Kirkon institutionaalinen tila

Dokumentissa tarkastellaan myös Englannin kirkon institutionaalista tilaa. Kaikista päättävistä elimistä puuttuu näkyvästi värillisten edustus. Esimerkiksi kirkossa ei ole hiippakunnan piispaa, joka olisi musta, aasialainen tai vähemmistöetnisestä ryhmästä. Värillisten ihmisten potentiaalia arvoa ei ole täysin tunnistettu tai huomattu. Osallistumattomuus aiheuttaa kipua kirkon jäsenissä. Dokumentissa on tuotu esille rakenteiden mahdollistama syrjintä ja kuinka se näkyy kirkossa. Tavoitteena on haastaa kaikki huomaamaan, että juuri kuulumalla yhteen yhteisössä voidaan hyvin ja menestytään yhdessä. Yhdenvertaisuus yhdistää ja luo yhteistä hyvää.

3.2 Suosituksia ja ohjeita

Breathing Life –dokumentissa annetaan suosituksia ja ohjeita rasismin torjumiseksi. Toimintaohjeita on paljon. Kaikilla kolmella työryhmän jäsenellä on kokemusasiantuntijuus. Kaikki ovat kokeneet rasismia omalla kohdallaan. Värillisille tulisi tarjota niin vastustamaton kutsu sitoutua, että se nähdään mahdollisuutena ja haasteena, jota ei voi torjua. Tulisi luoda mahdollisuuksia kutsua mukaan kaikkia kristittyjä joka puolella maailmaa, mutta värillisille tulisi luoda värillisille suurempi mahdollisuus osallistua paikallisiin päätöksentekoelimiin.

Tulisi myös tarjota johtajuusmahdollisuuksia. Vastuuta tulisi delegoida aina, kun se on mahdollista eli tulisi rohkaista jaettuun vastuuseen. Jokaisen tulisi tunnistaa etuoikeudet, jotka perustuvat muun muassa ainoastaan ihonväriin ja jotka näin antavat näin toisille luontaisen hyödyn tai edun. Ihon värin ei tulisi millään tavalla määritellä sitä, minkä työn voi kirkossa ottaa vastaan tai jota kirkossa voi tehdä. On aina puhuttava ääneen, jos rasistista syrjintää havaitaan. Älä siis ole hiljaa, kun näet syrjintää. Yhteisöissä tulisi kasvattaa tietoisuutta siitä, kuinka tuskallista rasistinen syrjintä on sen kohteelle. Kirkkoherroja ja muita vastuunkantajia tulisi rohkaista toimimaan myönteisesti ja oikeudenmukaisesti. Kaikkia tulisi opastaa niin, että he eivät tietämättömyyttään toimisi epäreilusti tai epäoikeudenmukaisesti. Rehellinen keskustelu rasismista olisi tärkeää tuoda esille ja olisi rohkaistava luomaan sille tilaa. Mustia, aasialaisia ja vähemmistö-etnisiä ryhmiä tulisi rohkaista toimimaan kirkossa kokonaisvaltaisemmin esimerkiksi kouluttamalla heitä ja tukemalla heitä mahdollisuuksien mukaan.

Inklusiivisesta oikeudenmukaisuudesta tulisi tehdä osa valintaprosessia ja kouluttamisesta tulisi tehdä rakenteellinen osa kirkonvirassa oleville, kirkon työntekijöille. Esimerkiksi anglikaaninen kirkko haki helmikuussa 2022 Alankomaihin pappia ja työpaikkailmoituksessa erityisesti mainittiin, että naisten edustus on tällä hetkellä kirkossa huono ja tämän vuoksi erityisesti naisia rohkaistiin hakemaan tätä paikkaa. Tässä toteutui positiivinen diskriminaatio, joka on joskus tarpeellista tai jopa välttämätöntä, että tasa-arvo toteutuu. Euroopan hiippakunnassa on tällä hetkellä ainoastaan yksi nainen kirkkoherrana ja hän on yksi Breathing Life -dokumentin tekijöistä. Dokumentissa mainitaan, että värillisen ihmisten kykyä olla tarkkanäköisiä tai arvostelukykyisiä ei tulisi aliarvioida. Kolonialismi historiallisena ilmiönä olisi tuotava esille ja sitä olisi tarkasteltava myös kolonialismin kohteena olevien silmin. Tulisi myös haastaa poliittisia puolueita, joilla on rasistisia agendoja tai päämääriä.

Kaikesta huolimatta dokumentissa rohkaistaan iloitsemaan kaikesta siitä hyvästä mitä on jo saavutettu yhdenvertaisuuden eteen. Sen sijaan kaikenlaista kipua ja jakautuneisuutta sekä syrjintää liturgiassa ja symboliikassa tulisi katua. Tulisi erityisesti tarkastella Raamatun sanomaa inklusiivisesta oikeudenmukaisuudesta. Tärkeää olisi organisoida työryhmiä, jotka keskittyvät toimimaan rasistisen oikeudenmukaisuuden puolesta sekä järjestää symposiumeja, joihin kutsutaan edustamaan erilaisia ääniä yhteisöstä.  Työryhmä esitti toiveen, että näihin ehdotuksiin reagoidaan kirkossa.

4. Loppupäätelmät

Merkittävää Breathing Life –dokumentissa on se, että sen ovat tehneet rasismia itse kokeneet kirkon johtavat työntekijät. Ääni on annettu heille, joilla on sekä kokemusasiantuntijuutta että teologista asiantuntijuutta. Erityisen tärkeää on se, että rasismin kohteena olevien äänet kuuluvat ja näille äänille luodaan tilaa. Dokumentin valmistelulle oli kirkon johdon julkinen tuki. Kirkossa haluttiin reagoida siihen julmuuteen, johon rasismi voi äärimmillään johtaa, mutta myös siihen, että joka päivä kirkon jäsenet kohtaavat rasismia, joka tukahduttaa elämänvoimaa. Dokumentissa kiinnitetään huomiota rakenteelliseen rasismiin. Dokumentissa annettuja ohjeita rasismin poistamiseksi voidaan ekumeenisesti soveltaa monissa muissakin kirkoissa ja kristillisissä yhteisöissä. Toimivia käytännön ohjeita on annettu paljon.

Tämä Breathing Life -dokumentti ilmentää sisällöltään konstruktiivista teologiaa, jossa reagoidaan rasismiin ja tarkastellaan rasismia suhteessa kristillisyyteen. Teologien tehtävä on tuoda esille ajankohtaisia tärkeitä kysymyksiä ja tässä on otettu vakavasti epäkohdat, joita erityisesti rakenteellinen rasismi aiheuttaa kirkon elämässä. Tavoitteena on sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Dokumentissa on tuotu esille Raamatusta kohtia, joissa voidaan puolustaa erilaisten kristittyjen tasavertaista yhteenkuuluvuutta. Esille nostetaan myös Raamatusta esille nouseva asenne erilaisuutta kohtaan. Teologian tulee elää ja olla ihmisten todellisuudessa. Lisäksi dokumentissa kannustetaan tarkastelemaan Raamatun sanomaa inklusiivisesta oikeudenmukaisuudesta. Merkittävää on myös se, että dokumentissa mainitaan mustien erityinen hengellisyys eli afroamerikkalaiset spirituaalilaulut. On kiinnitetty huomiota käytännön teologian tarkastelun vaikutukseen. Dokumentissa korostetaan tämän mustien oman hengellisyyden muodon sielunhoidollista voimaa. Ihmisten yhteys ja yhteenkuuluvuus hengellisyyden harjoittamisessa sekä eheyttävät että antavat tilaa hengittää elämää. Tämän seurauksena syntyy mahdollisuuksia luoda uutta elämää.

Teksti: Saija Kainulainen

(esitelmä 28.3.2022 Systemaattisen teologian erityiskysymyksiä -kursilla, Teologinen tiedekunta, Helsingin yliopisto)

5. Kirjallisuus

Jaa somessa: