Suomen Ekumeenisen Neuvoston, NNKY-liiton, World Visionin ja Suomen Lähetysseuran yhteisessä naistenpäivän tilaisuudessa 8.3.2024 teemana oli Suomen globaali vastuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Esille nostettiin ajankohtaisia haasteita ja ratkaisuja niihin.
Tilaisuuden avaussanat esitti Mayvor Wärn-Rancken, Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri. Valtiovallan tervehdyksen toi Pasi Hellman, Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston alivaltiosihteeri. Teemana oli Suomen globaali vastuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, ja hän käsiteli ajankohtaisia haasteita sekä niiden ratkaisuja.
Suomen edelläkävijäasema sukupuolten tasa-arvossa korostui Hellmanin puheenvuorossa. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on tärkeää, mutta nykyisellä tahdilla YK:n asettamia tavoitteita ei saavuteta. Pandemia ja konfliktit ovat pysäyttäneet tasa-arvokehityksen, ja jopa aktiivista vastustusta ilmenee YK-foorumien keskusteluissa. Sukupuolittunut väkivalta on merkittävä ongelma maailmanlaajuisesti, erityisesti verkkoväkivallan muodossa. Poliittisen, taloudellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen on keskeistä demokratian turvaamiseksi.
Koulutus ja digitalisaatio
Suomi panostaa kehitysyhteistyössä koulutukseen ja opettajien koulutukseen. Koulutuksen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Myös ilmainen kouluruokailu on osa tasa-arvoisempaa koulutusjärjestelmää. Suomi onkin ollut aloitteellinen ja tukee kansainvälistä kouluruokakoalitiota ja digitaalisen tasa-arvon edistämistä.
Ilmastonmuutos ja kehityspolitiikka
Ilmastonmuutos on keskeinen haaste, ja naiset ja tytöt nähdään muutosagentteina. Suomi on tukenut eri toimijoita, jotka edistävät naisten asemaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kehityspolitiikassa sukupuolten tasa-arvo on korkealla profiililla YK-järjestöissä, ja kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä kumppaneita.
Naisten kohtaamat haasteet digitalisaatiossa
Kommenttipuheenvuoron järjestöjen näkökulmasta käytti Katri Leino-Nzau, Suomen World Visionin ohjelmajohtaja. Hän korosti pitkäjänteisen työn merkitystä ja nosti esiin sen, että nykyisessä tekoälyn kehityksessä ei oteta riittävästi huomioon naisten kohtaamia haasteita digitalisaatiossa. Esimerkiksi infrastruktuurin puute ja koulutuksen puute vaikeuttavat naisten osallistumista digitaaliseen kehitykseen. Sukupuolittuneet ennakkoluulot voivat myös estää naisten osallistumista. Tarvitaan tukitoimia naisten osallisuuden lisäämiseksi, kuten digitaalisen koulutuksen edistämistä ja tietotekniikan infrastruktuurin parantamista.
Puolan tilanne ja naisten voimaannuttaminen
Ajankohtaisia tasa-arvo ja sukupuolikysymyksiä Puolassa esitetteli Agnieszka Godfrejów-Tarnogórska, Puolan NNKY:n puheenjohtaja. Anne Pönni, Suomen NNKY-liiton pääsihteeri, esitteli hänet. Godfrejów-Tarnogórska nosti esiin, että Puolassa esiintyy muun muassa sukupuolten välisisä tuloeroja, aborttioikeuden tiukentamista ja sukupuolittunutta väkivaltaa. Naisedustus poliittisissa tehtävissä on alhainen, ja verkkohäirintä on vakava ongelma.
Pakolaiset esimerkiksi Ukrainasta tarvitsevat psykologista tukea ja kohtaavat usein muukalaisvihaa. Paikallinen NNKY haluaakin auttaa heitä tarjoamalla neuvontaa ja ohjausta. Monille on löytynyt työtä, vaikka kieliopinnot ovatkin haaste.
Puolan NNKY on käynnistänyt Thursdays in Black – kampanja tietoisuuden nostamiseksi sukupuolittuneesta väkivallasta ja kampanjaa toteutetaan Suomen NNKY-liiton tuella. Tavoitteena on järjestää tukea väkivaltaa kohdanneille naisille ja voimaannuttaa nuoria naisia toimimaan väkivallan ehkäisemiseksi.
Lähetysseuran rooli rauhantyössä
- Naiset rauhan rakentajina
Naisten roolia rauhan rakentajina webinaarissa käsitteli Päivi Linervo, sukupuoltenvälisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija Suomen Lähetysseurasta.
Positiivinen rauha edellyttää sotaan mahdollisesti johtavien rakenteellisten syiden poissaoloa. Tämä voi toteutua esimerkiksi paikallisesti johdetuilla ratkaisuilla, joissa ihmiset ja yhteisöt, jotka ovat konfliktin vaikutuksen alaisia, vaikuttavat omaan tulevaisuuteensa. Tärkeä rooli on paikallisilla rauhanrakentajilla, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja kontekstin ja tarpeiden perusteella.
Ihmislähtöinen lähestymistapa on keskeinen, sillä ihmiset ovat työn keskiössä. Osallistuminen on tärkeää, erityisesti naisten, nuorten, vammaisten ja muiden marginalisoitujen ryhmien psykososiaalisen hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.
Transformatiivinen näkökulma pyrkii muuttamaan suhteita ja olosuhteita, jotka ylläpitävät konfliktia ja väkivaltaa. Tavoitteena on saavuttaa positiivinen rauha, ja työlle on ominaista pitkäkestoisuus.
Suomen Lähetysseura tukee kumppanikirkkoja toimimaan aktiivisesti rauhanprosesseissa. Teologiset teemat, kuten oikeudenmukaisuus ja totuus, raamatullisuus ja sen patriarkaalisuus, ovat nousseet esiin paikallisissa kirkoissa.
Kun naisten osallistuminen rauhantyössä ei ole valtavirtaa, miten Lähetysseuraa on onnistunut saamaan naisia mukaan neuvotteluihin? Naisten osallistumista rauhantyöhön edistetään pitkäjänteisellä työllä ja tasa-arvokoulutuksella. Paikallisyhteisöjen rooli on keskeinen. Esimerkiksi Zimbabwessa kirkkojen neuvosto on perustettu juuri yhteiskuntarauhan ja tulevaisuuden rakentamiseksi, teologiset erimielisyydet on jätetty syrjään ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koettu yhteiseksi tehtäväksi.
Miesnäkökulmaa Keniasta
Sukupuolikysymyksiä kenialaisesta näkökulmasta esitti Tom Masinde, World Vision Kenian klusterin johtaja. Hän työskentelee eritysesti tyttöjen ja naisten silpomisen vastaisessa työssä.
Masinde mainitsi joitakin miesnäkökulmia sukupuolten tasa-arvoon: se voidaan nähdä uhkana maskuliinisuudelle, stereotyyppiset käsitykset sukupuolirooleista eivät tue tasa-arvokehitystä, sukupuolten tasa-arvo on ristiriidassa kulttuurillisesti ja uskonnollisesti määriteltyjen miesten ja naisten asemien kanssa, sukupuolten tasa-arvo voidaan mieltää olevan ristiriidassa sukupuolten välisen suhteen kanssa perheessä ja naisten seksuaalisuus nähdään kontrollointia vaativana asiana.
Toimenpiteinä tasa-arvon edistämiseksi Masinde mainitse dialogit, joita World Vision Kenia on järjestänyt kulttuuristen esteiden käsittelemiseksi. Kulttuuristen portinvartijoiden (vanhempien) integrointi tasa-arvotoimiin laajasti ja miesten integroiminen projekteihin liittolaisina ovat avainasemassa. Miesten osallistuminen liittolaisina sukupuolten tasa-arvon puolesta ei ole uusi asia – miehillä on pitkä historia seksismiin puuttumisessa, Masinde kertoi. Tärkeää on myös vaikuttamistyö sukupuolisensitiivisten politiikan ja oikeudellisten kehysten laatimiseksi ja täytäntöönpanoksi. Word Visionilla on myös sosioekonomiset ohjelmia, jotka käsittelevät esteitä sukupuolten tasa-arvolle.
Masinde näki joitakin pääesteitä tasa-arvokehitykselle Keniassa: etniset yhteenotot tekevät naisista ja tytöistä haavoittuvampia. Tyttölapsen voimaannuttaminen leimataan suosivaksi lähestymistavaksi, kun puutteellinen tieto sukupuolten tasa-arvosta johtaa usein vastustukseen miesten keskuudessa. Korkea lukutaidottomuus tyttöjen ja naisten keskuudessa ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Hän kaipasi myös enemmän kapasiteettia paikallisille toimijoille tasa-arvon alalla.
Kohti parempaa tasa-arvoa
Kokonaisuutena tilaisuuden puheenvuorot korostivat tarvetta jatkaa työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja rauhan rakentamiseksi paikallisesti ja globaalisti. Pitkäaikainen sitoutuminen ja kumppanuuksien vahvistaminen ovat avainasemassa.