Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) keskuskomitea asetti kesän 2022 kokouksessaan uudet komissiot, muun muassa Faith and Order -komission, jossa on yli 60 jäsentä. Suomesta Jelisei Heikkilä Suomen ortodoksisesta kirkosta on komission jäsen ja Tomi Karttunen luterilaisesta kirkosta yksi sen neljästä konsultista. Komission moderaattori on norjalainen Stephanie Dietrich. Myös roomalaiskatolinen kirkko on komission täysjäsen. Komissio kokoontui Indonesian kirkkojen isännöimänä 1.–8.2.2024 ensimmäiseen lähitapaamiseensa sitten vuoden 2019 asettaakseen suuntaviivat tulevalle työskentelylle vuoden 2030 KMN:n yleiskokoukseen asti ja ottaen samalla huomioon vuoden 2025 kuudennen Faith and Order-maailmankonferenssin, joka järjestetään Egyptissä Aleksandrian lähellä Nikean kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi.
Puitteista – ystävällisyyttä, palvelualttiutta ja toimivuutta
Noin kuusikymmentä henkilöä – valtaosa komission jäseniä – kokoontui Faith and Order -komission kokoukseen Pohjois-Sulawesin Tondanoon, jota isännöivät ”kirkkojen kommuunio Indonesiassa” (Communion of Churches in Indonesia) sekä Pohjois-Sulawesin provinssin hallinto. Paikallinen kuvernööri osallistui kokouksen aloitusillalliselle ja varakuvernööri, joka itsekin on järjestävän kirkon jäsen ja vanhin ja osallistui mm. KMN:n Karlsruhen yleiskokoukseen, päätöspäivän juhlallisuuksiin. Isännöivä kirkko kantoi kulut osallistujien majoituksesta, aterioista ja paikallisista siirtymistä. Tämä kertonee siitä, että kuvernöörinvirasto ja sitä kautta aluehallinto on avustanut kokouksen toteutusta runsaskätisesti. Pohjois-Sulawesia kutsutaan ”hymyilevien ihmisten” ja ”tuhansien kirkkojen” maaksi, missä on myös vinha perä. Noin 70 % Pohjois-Sulawesin provinssin asukkaista on kristittyjä; sitä on myös luonnehdittu kansanryhmien harmonian laboratorioksi Indonesiassa, joka on maailman suurin muslimimaa ja ajoittain myös epävakaa; kaikkiaan asukkaista n. 10.5 % on kristittyjä.
Vastaanotto heti Madanon lentokentältä asti oli ylitsevuotavan ystävällinen, ja viikon aikana kaikki järjestelyt toimivat moitteettomasti. Kokouspaikkana oli Yama Resort noin 1,5 tunnin matkan päässä Madanosta. Ystävällisyyttää, sitoutuneisuutta ja kaiken toimivuutta kiiteltiin monessa eri yhteydessä. Paikalla oli jopa sairaanhoitaja ja lääkäri-työpari koko ajan, pankkiautomaatti pakettiautossa ja vartijat turvallisuutta takaamassa. Ystävällisyys ja kiitollisuus kristittyjen ystävien eri puolilta maailmaa heille – minahasa-kansan jäsenille ja evankelisille reformoiduille kristityille – suomasta huomiosta merkittävän ekumeenisen toimielimen kokouksen muodossa tuli esiin myös sunnuntain vierailuilla paikallisissa seurakunnissa. Isännät olivat tuolle päivälle järjestäneet vielä ekskursion vulkaaniselle järvelle, joka on paikallinen nähtävyys.
Suomesta kokoukseen osallistui lisäkseni komission ortodoksijäsen, arkkipiispa Leon teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä. Lisäksi mukana oli 12 avuliasta nuorta kokousavustajaa, jotka hekin olivat palvelualttiita ja ystävällisiä. Noin 20 komission jäsentä ei päässyt tulemaan, ml. esimerkiksi Venäjän ortodoksisen kirkon edustaja, kirkkojemme välisestä yhteydenpitoryhmästä tuttu Pietarin teologisen akatemian käytännöllisen teologian professori Vladimir Hulap. Yhteishenki, jota hyvin toimivat puitteet tukivat, siivitti komission yhteistyötä tuloksekkaasti ja myös keskinäistä tutustumista. Komission moderaattori Stephanie Dietrich ja uusi komission johtaja Andre Jeftic hoitivat tehtävänsä moitteettomasti.
Varapuheenjohtajien valinta
Komission varapuheenjohtajien valinta oli ainut asia, jossa varsinaisesti väläyteltiin sinistä korttia eli tyytymättömyyttä nimityskomitean esitykseen. Syynä oli se, että neljän varapuheenjohtajan joukkoon ei mahtunut tällä kertaa Aasian edustajaa. Edellisessä komissiossa heillä oli kuitenkin kaksi varapuheenjohtajaa eikä Afrikalla yhtään. Nyt Afrikka sai varapuheenjohtajan paikan, samoin Pohjois-Amerikka ja Karibia. Muut valitut olivatkin sitten eurooppalaisia. Tämä johtui siitä, että roomalaiskatolinen kirkko esittää itse oman ehdokkaansa varapuheenjohtajaksi, jonka komissio sitten vahvistaa, samoin ortodoksinen kirkko.
Valituksi tulleet varapuheenjohtajat olivat alle 30-vuotiaiden kategoriaan kuulunut metodistipastori Jackline Makena Keniasta, Kristine A. Culp Disciples of Christ -kirkosta USA:sta, Rev. Dr Glenroy Michael Lalor Jamaikan baptistiunionista, metropoliitta Job ekumeenisesta patriarkaatista sekä prof. Myriam Wijlens roomalaiskatolisesta kirkosta.
Työkauden 2024–2030 teemat
Kun ensin oli käyty keskustelu Faith and Order -näkökulmasta käsittelyä vaativista keskeisistä teemoista ja komission viime toimikaudella tekemästä työstä alettiin haarukoida tulevan työkauden tutkimusryhmien aihepiirejä – ajatellen myös 6. maailmankonferenssia lokakuussa 2025 Nikean konsiilin merkkivuoden merkeissä Egyptissä teemoina ”apostolisen uskon eläminen tänään”, ”Where now for Christian unity” sekä alateemointa ”Faith, Unity, Mission”.
Itse pääsin ensisijaiseksi asettamaani tutkimusryhmään, jonka teemaksi hahmottui KMN:n hallitukselle esiteltäväksi ”Beind church on the way to visible unity”. Sen tavoitteena on jatkaa ja laajentaa FO-työtä liittyen kirkko-oppiin keskittymällä erityisesti 1) kastelähtöisen ekklesiologian ja 2) näkyvän ykseyden teemoihin nykyisen globaalin kristillisyyden valossa.
Kastelähtöisen ekklesiologian teeman alla käsitellään ainakin synodaalisuutta, maallikkojen roolia, pneumatologiaa ja spiritualiteettia, kastetta vedellä ja Hengellä jne. Näkyvän ykseyden teemaa käsiteltäessä ovat esillä ykseyden mallit, vastavuoroinen tunnustaminen, oikeutettu erilaisuus sekä kirkon ykseyden seuraukset koko ihmiskunnan ja koko luomakunnan ykseydelle.
Molemmat aiheet ovat prioriteetteja työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa, joka toteutetaan kahdessa alaryhmässä. Itse asetin ensisijaiseksi prioriteetiksi näkyvän ykseyden aihepiirin. Löydöksistä riippuen ryhmä pohtii muita mahdollisia teemoja, joita käsitellään.
Metodisesti on tarkoitus rakentaa:
• Aiemman FO-työn, muiden KMN:n dokumenttien sekä eri kahdenvälisten dialogien työn varaan eli sen pohjalle mitä aiemmin on jo kirjoitettu
• Ykseyden mallien tarkastelu (mitä on jo kirjoitettu);
• Hermeneuttisena linssinä ja läpäisevänä työtapana on polysentrisyys;
• Alateemoja tutkitaan niin, että pyritään löytämään kustakin ainakin 3 näkökulmaa
• Olemalla määrätietoinen äänten kuuntelemisessa koko globaalista kristikunnasta kaikilta maantieteellisiltä alueilta ja tunnustuskuntien perheistä;
• Pyrkimällä ottamaan huomioon erilaisia risteäviä (intersectional) näkökulmia kuten ikä, sukupuoli, vammaisuus; tähän sisältyy myös se, mitä merkitsee kirkkona oleminen poskolonialistisessa todellisuudessa sekä yhä digitalisoituneemmassa maailmassa;
• Osittain työ sisältää uusien kysymysten kysymistä “vanhoista aiheista” uusimpien nykymaailman kehityskulkujen valossa.
Ajankäytöllisesti ensimmäisenä vuotena ryhmä tapaa vuosineljänneksittäin Zoomissa. Näiden kokousten välillä se tutkii ekumeenisen ekklesiologian avainteemoja.
Liittyen Nikean kirkolliskokouksen merkkivuoteen ja 6. maailmankonferenssiin 2025 konferenssin valmistelut ja toteutus on mahdollisuus jo tehdyn työn reseptioon ja kehittämiseen eteenpäin sekä aiheiden tunnistamiseen, joita pitää käsitellä lisää. Ryhmä ehdotti, että Nikea-konferenssi tutkii kastelähtöisen ekklesiologian ja näkyvän ykseyden teemoja.
Ryhmän kaksi teemaksi esitettiin: ”Being Human: Discerning Humanity in the Image of God”. Sen alla on määrä tarkastella ihmisyyden relationaalista luonnetta, humanisaation ja dehumanisaation prosesseja ja rakenteita teologisesti ja eletyssä kokemuksessa sekä jatkaa työskentelyä moraalisen harkinnan parissa: miten edellisellä työkaudella kehitettyä työvälinettä voidaan käyttää kirkollisen moraalisen harkinnan ymmärtämisessä etenkin silloin, kun erimielisyydet uhkaavat kristittyjen ykseyttä.
Ryhmän kolme teemaksi esitettiin: ”Being Church in and for the world”. Yleisiä tähän liittyviä teemoja ovat: missio, dekolonisaatio, rauha, sovinto, oikeudenmukaisuus (ilmasto), vaino, väkivalta. Ryhmä aikoo työskennellä siten, että on kaksi läpäisevää teemaa. dekolonisaatio ja kontekstualisaatio. Se hahmotti myös, että on kaksi suurta teemaryhmää: A. väkivalta, vaino ja sota sekä B. oikeudenmukaisuus, sovinto ja rauha. Alateemoja, jotka otetaan huomioon isompien teemojen käsittelyssä ovat mm. migraatio ja digitalisaatio. Myös tämä ryhmä pyrkii kokoontumaan 3 kk:n välein.
Yhteistyö lähetystyön ja evankelioimisen komission kanssa
KMN:n lähetystyön ja evankelioimisen komission (CWME) johtaja Peter Cruchley ja komission moderaattori Michael Blair esittelivät komissionsa ajankohtaisia asioita ja linjauksia. Peter Cruchley heitti huumoria Faith and Order -komission ”order”-osa-alueesta ja kertoi sen tökkivän oman ajattelunsa kanssa. Samalla hän esitti hieman provosoivaan sävyyn linjanvetonsa, jossa ”dekolonisaation” ajatus liitettiin kaikkiin yhteistyön muotoihin, ml. Nikean tunnustus. Tämä esitystyyli onnistui ainakin osaa FO-komission jäseniä provosoimaan. Toisaalta tunnustettiin kyllä se, että kolonialismin perinnön jäljet ja myös erilaiset uuskolonialismin muodot eivät vain globaalissa etelässä vaan myös pohjoisessa ovat todellisuutta. FO-komissiossa on jo aika pitkään pyritty edistämään pohjoisen ja etelän kirkkojen kohtaamista. Niinpä tämä dekolonisaation teemakin pystyttiin lopulta sulatetussa muodossa integroimaan metodisena lähtökohtana eri tutkimusryhmien työskentelyyn. Toivon mukaan näin on myös otettu jälleen lisää askelia kohti pohjoisen ja etelän kohtaamista.
Esimerkiksi FO-komission nuori naispuolinen afrikkalaisjäsen toi kommentissaan esiin Cruchleyn esityksen jälkeen, että tarkoitus olisi vapautua orjuuttavista ja alistavista ideologioista eikä luoda uusia. Tämä kommentti liittyi dekolonisaaton lisäksi ”marginaalien mission” ajatukseen. Pohjimmiltamme olemme kaikki marginaalissa. Se on totta, että tarvitaan enemmän keskinäistä aitoa kuuntelemista ja siltä pohjalta toimimista sekä eri ryhmien, ei vain etelän kirkkojen vaan myös esimerkiksi nuorten mukaan ottamista entistä enemmän. Voi olettaa, että CWME:n moderaattorin Michael Blairin rauhallisella otteella oli vaikutuksensa siihen, että asiassa näytetään saavutetun ainakin alustavasti hyvää yhteistyöpohjaa.
Tuleva työskentely, Nikea teemana maailmankonferenssissa 2025 ja odotukset Suomeen päin
Etenkin kirkon näkyvän ykseyden teemaa tutkiva FO-tutkimusryhmä pyrkii siis antamaan oman sisällöllisen panoksensa 6. FO-maailmankonferenssin suunnitteluun. Lisäksi työskentelyä jatkaa Nikea2025-ohjausryhmä, joka kävi neuvonpidon tutkimusryhmien puheenjohtajien kanssa komission kokouksen jälkeen. Tarkemmat yksityiskohdat tarkentuvat vielä matkan varrella. Se on selvää, että 250 henkilön kokoukseen eivät kaikki kirkot saa omaa paikkaa, muillekin komission jäsenten lisäksi kaiketi korkeintaan yksi.
Kokouksen yhteydessä kannettiin huolta Faith and Order-komission työntekijöiden jaksamisesta, kun yhden työntekijän eli Ani Ghazaryan Dissin sopimus päättyy ja toinen eli Simone Sinn siirtyy Münsteriin professoriksi. Saksan evankelinen kirkko on luvannut kustantaa yhden työntekijän eli Sinnin seuraajan palkan. Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa pyydettiin harkitsemaan, olisiko mahdollista antaa erityistä tukea komissiolle nyt kun 6. maailmankonferenssi ja sen edellyttämä lisäpanostus ovat käsillä.
Faith and Order -komission alkaneen työkauden tutkimusteemat ovat ajankohtaisia paitsi yleisen ekumeenisen teologian ja käytännön työn kannalta myös kirkkojen käytännön työn ja yleisemminkin yhteiskunnallisen ja eettis-filosofis-teologisen kulttuurisen keskustelun ja puntaroituun ajatteluun pohjaavien päätösten ja luotausten näkökulmasta. Työn etenemistä on syytä seurata ja korjata sen hedelmiä aktiivisesti kirkkojen elämän eri tasoilla. Nikean kirkolliskokouksen ja uskontunnustuksen 1700-vuotisjuhla, ei vain FO-maailmankonferenssi, on mahdollisuus nostaa esiin olennaisia ekumeeniseen yhteyteen ja kirkkojen tehtävään apostolisen evankeliumin julistajina nykykontekstissa liittyviä aiheita. Keskustelu niistä hedelmöittää osaltaan myös FO-komission jatkotyöskentelyä. Faith and Order -komissio on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ja kärsii myös henkilöresurssien puutteesta. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on perinteisesti tukenut pitkäjänteisesti FO-työskentelyä. Toivon mukaan meillä on edellytyksiä tukea taloudellisesti ja sisällöllisesti komission työtä yleensä sekä FO-maailmankonferenssin onnistumisen edistämistä ja sitä kautta myös kirkkojen missiota Suomessa ja globaalisti.
Uutisointia kokouksesta: https://oikoumene.org/news/new-chapter-begins-for-wcc-faith-and-order-commission (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Teksti ja kuvat: Tomi Karttunen johtava asiantuntija, ekumenia ja teologia, ev.-lut. Kirkkohallitus.