Tätä pohdittiin tiistaina 17.11. Suomen Ekumeenisen Neuvoston teologisten kysymysten jaoston järjestämässä Ekumenian talvi? -seminaarissa, jossa tarkasteltiin ekumeenisen liikkeen nykytilaa ja tulevaisuutta Suomessa ja maailmalla.
Pastori Veli Loposen (met.) juontamassa seminaarissa tunnistettiin sekä haasteita että toivon merkkejä. Perinteiseen ekumeeniseen työhön heijastuu sekava maailmantilanne, mutta samalla nuorten innostus, ekumeeniset ystävyyssuhteet ja paikallinen yhteistyö rakentavat yhteyttä käytännössä.
– Erilaisuus ei ole este ykseydelle. Voisimme yhteyden rakentamisessa ottaa mallia tuhlaajapojan isästä, joka juoksi poikaansa vastaan. Samalla tavoin me voisimme olla ekumeniassa niitä, jotka tulevat vastaan ja ottavat ensimmäisen askeleen, sanoi Johanna Einola (kat.).
Yhtenä suurena ekumeenisena edistysaskeleena teologian maisteri Karoliina Maria Schauman (ort.) piti paavi Leo XIV:n ja Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan Bartolomeos I:n tapaamista Vatikaanissa 24.10.2026, jossa puhuttiin polusta täyteen yhteyteen.
Ekumenian yhteinen näky?
Kysymysosiossa Tampereen piispa Matti Repo (ev.-lut.) haastoi keskustelijoita pohtimaan yhteistä päämäärää: onko tavoitteena edelleen yhteinen ehtoollispöytä vai tyydymmekö vain tekemään asioita yhdessä?
– Onko riittävä tavoite, että teemme vain asioita yhdessä ja pyrimme vaikuttamaan maailmaan?
Pastori Anne Heikkinen (ev.-lut.) toi esille kuilun virallisen dialogin ja käytännön välillä.
– Ekumeenisia tekstejä tuotetaan, mutta niiden vastaanotto kirkoissa ja ruohonjuuritasolla vaihtelee.
Ekumeenisissa kokouksissa puhutaan paljon myös maailman tilanteesta yleisesti. Myös tähän pitäisi Heikkisen mukaan reagoida.
– Yksityisissä keskusteluissa olen kuullut kritiikkiä siitä, jos keskitytään vain isoihin teologisiin kysymyksiin. Näkyvän ykseyden tavoitteen pitää olla kokonaisvaltaisempi kuin vain jaettu ehtoollisyhteys.
Saman näkökulman toi esille teologisen koulutuksen erityisasiantuntija Katri Härkönen Suomen Lähetysseurasta.
– Kova dogma johtaa ekumeniaa, paperit eivät tavoita ihmisiä. Marginaaleista tulevien teologioiden pitää päästä paremmin esille.
Kirkkokunnanjohtaja Jari Portaankorva (bap.) toi keskusteluun kristittyjen ykseyden yhteiskunnalliset vaikutukset. Portaankorvan mukaan ekumenia moninkertaistaa kirkkojen vaikuttavuuden.
– Pidän ajatuksesta, että voisimme olla kristittyinä yksi, emme vain yhtä.
Tie yhteyteen löytyy Pedro Perezin (kat.) mukaan Jumalan sanasta.
– Kuten maapallolla, myös ekumeniassa on käynnissä samaan aikaan sekä kesä että talvi. Tie yhteyteen löytyy Jumalan sanan kuuntelemisen kautta.
Viime vuosi on tarjonnut monia mahdollisuuksia pohtia kristittyjen yhteyttä. Seminaarin puhujat toivat terveisiä Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) Faith and Order -maailmankonferenssista Egyptistä sekä Suomen Ekumeenisen Neuvoston ekumeeniselta matkalta Turkista. Matkat ja Nikean kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlavuosi muistuttivat yhteisestä kristillisestä perinnöstä ja yhteyden merkityksestä.
Katso seminaarin tallenne. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)