Piispa Matti Repo, SEN:n hallituksen varapuheenjohtaja, avasi sääntömääräisen syyskokouksen Turussa 9.11.2026 katsauksella ekumenian nykytilaan.
Poimintoja kansainvälisestä ekumeniasta
Viime vuonna pidetyn Kirkkojen maailmanneuvoston Faith and Order -komission maailmankonferenssissa suunnattu työ jatkui toissa viikolla Ruotsin Höörissä, missä komissio oli koolla kirkon näkyvän ykseyden teeman äärellä.
Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) ja Euroopan katolisten piispainkokousten neuvoston (CCEE) vuosi sitten hyväksymän uusitun Charta Oecumenica -asiakirjan käsittely alkoi niin Suomen Ekumeenisessa Neuvostossa kuin sen jäsenkirkoissa. Parikymmentä vuotta aiemmin ilmestyneeseen ensimmäiseen laitokseen verrattuna on nyt vahvistettu hengellisen ekumenian merkitystä korostamalla Jumalan sanan kuuntelemista ja rukousta matkalla kohti kirkkojen näkyvää ykseyttä. Mukaan on otettu ajankohtaisia teemoja kuten rauha ja sovinto, muuttoliike sekä uudet teknologiat. Myös nuorille on oma alalukunsa.
Poimintoja kotimaisesta ekumeniasta
Ortodoksien ja katolilaisten yhteinen Neitsyt Marian syntymän juhlan ristisaatto järjestettiin Helsingissä jo kolmatta kertaa. Ristisaatto kuljettiin Helsingissä Uspenskin katedraalilta Pyhän Henrikin katedraaliin 6.9. ja Kuopiossa Pyhän Joosefin kirkolta Pyhän Nikolaoksen katedraaliin 13.9. Tämä on merkittävä ja näkyvä todistus yhteisestä uskosta.
Luterilainen kirkko ja katolinen kirkko käynnistivät tänä syksynä uuden neuvottelujakson. Jatkamme v. 2017 julkaistun asiakirjan Kasvavaa yhteyttä pohjalta kirkko-opillisista kysymyksistä, kuten piispanvirasta. Samalla valmistaudumme hiljalleen vuonna 2030 vietettävään Augsburgin tunnustuksen 500-vuotisjuhlaan. Seuraava kokous on tällä viikolla.
Luterilaisen kirkon piispainkokous päätti äskettäin alkaa teologisen keskustelun myös Vanhakatolisen kirkon Utrechtin unionin kanssa. Meillä on käytettävissämme Ruotsin kirkon joitakin vuosia sitten hyväksymä sopimus keskinäisestä yhteydestä Vanhakatolisen kirkon kanssa, ja katsomme, voisiko se toimia mallina myös Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle.
Tänä vuonna saatiin jonkin verran lisää kokemusta sen ohjeen soveltamisesta, jonka luterilaisen kirkon piispainkokous on antanut niitä tilanteita varten, jolloin metodistikirkkoon kuuluva nuori on osallistunut luterilaisen seurakunnan rippikouluun ja haluaa tulla konfirmoiduksi sen mukana. Ohjeen mukaan metodistikirkon pastori voi olla mukana nuorten siunaamisessa luterilaisessa konfirmaatiomessussa, mutta hän tekee erikseen omana osuutenaan metodistinuorelle tämän kirkon mukaiset kysymykset.
Maaliskuussa hyväksyttiin luterilaisten ja helluntailaisten neuvottelukunnassa asiakirja, joka käsitteli kristittyjen yhteyttä ja ekumeniaa. Se ilmaisee halua keskinäisen yhteyden vahvistamiseen. Siitä merkkinä oli myös, kun lokakuussa pidettiin Tampereella helluntaiherätyksen syyspäivät. Ystävällisenä eleenä sain kutsun esittää avajaisissa tervehdyspuheenvuoron. Esittelin Luterilaisen maailmanliiton ja kansainvälisen helluntailiikkeen yhteisen dialogin tuloksia, sillä niissä on paljon meille kaikille yhteistä mietittävää oman missiomme kannalta. Niiden neuvottelujen lähtökohtana oli ollut Jeesuksen Nasaretin synagogassa pitämä puhe hänen omasta tehtävästään (Luukas 4). Mitä merkitsee, että Jumala on Hengellään voidellut julistamaan evankeliumia köyhille?
Poimintoja Ekumeenisen Neuvoston toiminnasta
Huhtikuussa Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallitus otti kantaa keskusteluun koulujen uskonnonopetuksesta. Neuvosto kannattaa nykyisenkaltaisen oman uskonnon opetuksen kehittämistä yhteisen katsomuskasvatuksen sijaan. Se on paras tapa turvata positiivinen uskonnonvapaus ja huomioida myös vähemmistöjen oikeudet. Asia voi nousta ensi keväänä valittavan uuden eduskunnan käsittelyyn. Neuvosto kannattaa työryhmän perustamista katsomusaineiden opettamisen kehittämiseksi ja tarjoaa siinä vähemmistökirkkojen, ekumenian ja uskontodialogin osaamistaan.
Ekumeenisen Neuvoston syyskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista uskoo, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat tehdä nykyistä enemmän polarisaation lieventämiseksi. Peräti neljännes vastaajista ajattelee, että kirkot ovat päinvastoin voimistaneet ilmiötä. Tämä on viesti, joka meidän on syytä kuulla, joskin13 prosenttia on sitä mieltä, että kirkot ovat onnistuneet lieventämään vastakkainasettelua.
Tähän tulokseen kiinnittivät huomiota SEN:n jäsen- ja tarkkailijakirkkojen johtajat, jotka lokakuun lopussa antoivat asiasta yhteisen julkilausuman. Sen mukaan kirkot haluavat hillitä vastakkainasettelua yhteiskuntarauhan, luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen ylläpitämiseksi.
Pääsihteeri Laura Häklin ensimmäinen täysi vuosi on tuonut paljon uutta näkyvyyttä SEN:lle. Monet haastattelut sekä Lauran säännölliset kolumnit eri lehdissä ja netissä ovat tehneet ekumeniaa tunnetuksi ja myös edistäneet sitä, ja hänen viikon mittaiset vapaaehtoistyöskentelynsä eri jäsenkirkoissa ja yhteisöissä ovat olleet merkittäviä avauksia SEN:n toimistolta jäsenten suuntaan.
Kaikki edellä kuvattu kertoo siitä, että tahdomme yhdessä noudattaa sitä suuntaa, jonka Herra Kristus osoitti rukoillessaan omiensa puolesta. Jeesus rukoili Getsemanen ahdistuksessa, että me olisimme yhtä niin kuin hän ja Isä ovat yhtä. Silloin maailma voisi uskoa, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman pelastukseksi.