YK:n kansainvälinen yleissopimus koskien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisisiä oikeuksia (1966; SopS 6/1976) tuli voimaan Suomen osalta 3.1.1976. Yleissopimusten osapuolilla on velvollisuus antaa määräajoin raportti yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Nyt valmisteilla oleva ulkoministeriön 8. määräaikaisraportti kertoo YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa.
Täytäntöönpanoa valvoo taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea (CESCR). Ulkoministeriö pyysi lausuntoa viranomais- ja kolmannen sektorin toimijoilta Suomen määräaikaisraportin luonnoksesta.
Suomen Ekumeenisen Neuvosto tuo lausunnossaan esiin sitoutumista kristilliseen käsitykseen ihmisarvosta ja pitää tärkeänä että Suomessa rakennetaan syrjinnästä vapaata yhteiskuntaa, jossa jokainen voi kokea arvostusta, osallisuutta ja käyttää yhdenvertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa.
Alla Suomen Ekumeenisen Neuvoston lausunto, joka on kohdistettu raporttiluonnoksen eri artikloihin. Määräaikasraportin luonnos ja kaikki siitä annetut lausunnot ovat julkisesti nähtävillä verkossa lausuntopalvelu.fi-palvelussa.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston lausunto Suomen YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen raporttiluonnokseen
10.10.2025
Suomen Ekumeeninen Neuvosto pitää tärkeänä, että yhdenvertaisuutta koskevat teemat ovat esillä sekä hallituksen tiedonannossa että sitä toimeenpanevassa ohjelmassa. Raportissa todetaan, että tietopohjan vahvistaminen syrjinnästä on yksi keskeinen toimintaohjelman tavoitteista ja sen puitteissa on asetettu syrjinnän seurantaryhmä joka muun muassa laatii tiekartan syrjintätiedon lisäämiseksi sekä tietoon perustuvan päätöksenteon vahvistamiseksi syrjintään puuttumisessa Suomessa.
Suomen Ekumeeninen Neuvosto toivoo, että tässä työssä hyödynnetään eri yhteisöjen osaamista laajapohjaisesti, ottamalla huomioon erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset yhteisöt sekä heidän osaamisensa yhdenvertaisuustyössä. Tämä voi toteutua eri vaiheissa toimenpideohjelmaa esimerkiksi erilaisten koulutusten, kuulemisten, materiaalintuotannon ja tietoisuuden lisäämisen kautta. Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on erityistä asiantuntemusta kristinuskon sisäisestä moninaisuudesta sekä katsomusten välisestä dialogisuudesta.
Kohta 16: Suomessa kristilliset kirkot toimivat uskonnollisen syrjinnän vähentämiseksi tiiviissä yhteistyössä, ja myös yhteistyössä muiden katsomusyhteisöjen kanssa Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. Suomen Ekumeeninen Neuvosto on 11 jäsenkirkon, 5 tarkkailijakirkon ja 27 kumppanuusjärjestönsä yhteistyöelin, joka edustaa kirkkojensa 3.6 miljoonaa jäsentä. Uskontojen välistä yhteistyötä kirkot tekevät muiden katsomusyhteisöjen kanssa muun muassa Uskontojen yhteistyö Suomessa USKOT-foorumi ry:n ja katsomusdialogia edistävän Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n kautta. Kansainvälisestikin tunnustettu toimiva ekumeeninen yhteistyö ja yhteydet uskontokuntien välillä edistävät yhteiskuntarauhaa ja uskontojen ja katsomusten toimivaa rinnakkaiseloa ja uskontoihin kohdistuvaa vihan torjuntaa.
Suositukseen 13: Suomen Ekumeeninen Neuvosto haluaa korostaa, että kristilliset kirkot ja järjestöt toimivat läheisessä yhteydessä moniin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin diakoniatyönsä, henkisen tuen ja hengellisen työnsä kautta. Tiedonkeruussa on pyrittävä varmistamaan, että myös niiden ihmisten kokemukset ja näkemykset tulevat esiin, joiden ääni jää helposti kuulumatta päätöksenteossa.
Artikla 9
Kohdat 88–89: Kansalaisten ja maahan muuttaneiden sosiaaliturvan eriyttämisen suunnitelmista herättää huolta kirkkojen maahanmuuttajatyössä. Sosiaaliturvan asumisperustaisuus takaa yhdenvertaisen kohtelun. Työperustaisen työttömyysturvankin muokkaamista etnisen taustan tai kielen mukaan on syytä pitää syrjintänä. Huomioitavaa on myös se, että Suomessa on erityisen vaikeaa työllistyä maahanmuuttajataustaisena.
Pienituloisten tulojen heikkeneminen on kasvattanut avun tarvetta, mikä näkyy selvästi kirkkojen sekä kristillisten ja muiden järjestöjen avustus- ja neuvontatyössä. Erityisen huolestuttavaa on, että yhä useampi joutuu turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen sen sijaan, että saisi tukea ensisijaisista järjestelmistä, kuten työttömyysturvasta tai asumistuesta. Tämä kehitys herättää vakavia huolia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta, sillä toimeentulotuki on tarkoitettu vain väliaikaiseksi tueksi, ja sen hakeminen on usein monimutkaista, mikä voi lisätä syrjäytymisriskiä. (ks. STM:n raportti sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista 2025.)
Kohta 96–105: Lapsiperheköyhyyden lisääntyminen näkyy kirkkojen diakoniatyössä ja perhetyössä lisääntyneenä avuntarpeena erityisesti yksinhuoltajaperheissä sekä varhaisnuorten kerhotoiminnassa.
Kohta 135-142: Vaikka törkeä ihmiskauppa on kriminalisoitu, Suomessa on paljastunut lukuisia ihmiskauppatapauksia, joihin ei ole puututtu riittävän ripeästi. Virkamiehet tarvitsevat resursointia ilmiön kitkemiseksi. Etenkin turvapaikanhakijat joutuvat helposti ihmiskaupan uhreiksi. Laillisuusvalvontaa tulee tehostaa.
Artikla 11
Suositus 35 a: Haluamme nostaa esiin ihmisen itsemääräämisoikeuteen hengellisissä asioissa ja että ikääntyneiden vakaumusta ja hengellisiä tarpeita tulee kunnioittaa. Ikääntyneillä on halutessaan oikeus päästä myös hengellisen tuen piiriin erityisesti sairaaloissa, palvelutaloissa ja muissa hoitolaitoksissa. Ihmiselle tulee olla oikeus valita, millaisia hengellisiä sisältöjä he haluavat elämäänsä.
Artikla 12
Suositus 37: Suomen tavoitteena tulisi olla köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Valtiontalouden tasapainottamisen pohjalta tehdyt sosiaaliturvamuutokset ovat nyt lisänneet sekä köyhyyttä että eriarvoisuutta Suomessa. (Ks. arvio sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista.)
Suositus 45: Nuorten ja nuorten aikuisten mahdollisuutta saada keskusteluapua mielenterveyden haasteisiin nopeasti ja matalalla kynnyksellä on lisättävä. Tähän tarpeeseen kehitettiin evankelis-luterilaisessa kirkossa vuonna 2021 Walk in terapia -toiminta on esimerkki kirkkojen toiminnasta, joka on maksutonta, anonyymia ja ilman ajanvarausta toimivaa ammatillista keskusteluapua. Toiminta perustuu käynti kerrallaan -periaatteelle. Työskentely on ratkaisukeskeistä. Vuonna 2025 Walk in -terapiaa tarjoavat evankelis-luterilaisten seurakuntien lisäksi myös järjestötoimijat
Suomessa yhteensä yli 30 paikkakunnalla, yli 50 pisteessä. Toimintaa koordinoi Lasten ja nuorten keskus.
Artikla 13
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen raportin Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien
toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (28:2023) mukaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin perustuvan katsomuskasvatuksen toteuttamisessa on havaittu haasteita, eikä lapsen etu kaikilta osin toteudu. Raportti korostaa, että katsomuksellinen ja kulttuurinen moninaisuus on tärkeää tunnistaa ja katsomuskasvatusta on edistettävä tavoitteellisesti. Uskontolukutaidon, uskontojen ja kulttuurien välisen kanssakäymisen ja yhteiskuntarauhan näkökulmasta opetus uskonnoista kouluissa on välttämätöntä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama kehittämistyöryhmä toteaa muistiossaan uskonnollisten yhteisöjen palveluksessa toimii kasvatusalan ammattilaisia, joiden osaamista on aiheellista hyödyntää. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa tämän. Työryhmä suosittaa, että uskonnollisten yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö kirjataan erilliseen sopimukseen ja myös tarvittaviin kuntien, koulujen ja oppilaitosten ohjausasiakirjoihin. (Yhdessä lasten ja nuorten hyväksi. Uskontokuntien, hyvinvointialueiden, koulujen ja oppilaitosten sekä nuorisotyön toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistyöryhmä, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-415-195-5).
Suomen Ekumeeninen Neuvosto on sitoutunut kristilliseen käsitykseen ihmisarvosta ja pitää
tärkeänä että Suomessa rakennetaan syrjinnästä vapaata yhteiskuntaa, jossa jokainen voi kokea arvostusta, osallisuutta ja käyttää yhdenvertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa.