Historia
Baptistien historian katsotaan alkaneen 1600-luvun alussa Englannin puritaanien ja separatistien piiristä. Pieni joukko englantilaisia muutti Hollantiin, koska Britanniassa ei ollut vapautta harjoittaa uskontoa ja perusti Amsterdamiin ensimmäisen baptistiseurakunnan. Uusi seurakunta toimi läheisessä yhteistyössä paikallisen mennoniittaseurakunnan kanssa. Mennoniittojen juuret olivat 1500-luvun sveitsiläisessä ja saksalaisessa anabaptismissa. Baptisteja ja anabaptisteja yhdistävä periaate on tunnustavien kristittyjen paikallisseurakunta, jossa toteutetaan uskovien kastetta ja ehtoollisyhteyttä. Baptistit palasivat Englantiin ja uusia seurakuntia syntyi nopeasti eri puolille maata ja 1630-luvulla liike levisi siirtolaisten mukana Amerikkaan sekä myöhemmin 1800-luvulla Pohjoismaihin ja Suomeen.
Ehtoollisen vietto
Baptisteille ehtoollinen on uskovien yhteysateria ja siitä käytetään myös nimitystä leivänmurtoateria. Leipä ja viini ovat symboleja muistuttaen Kristuksen sovitustyöstä. Seurakunta nauttii yhdessä vertauskuvallisen aterian, jossa koetaan yhteenkuuluvaisuutta Kristuksen kanssa.
Jumalanpalveluksessa luetaan ehtoollisen asetussanat: ”Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää se minun muistokseni. Samoin hän otti maljan, kiitti ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä, te kaikki. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni.” (1 Kor.11)
Viini ja leipä kuvaavat osallisuutta Kristukseen.”Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen? Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset.” (1 Kor.10)
Muistoateria
Viini muistuttaa syntien anteeksiantamuksesta. Kristuksen uhri on tuonut vapautuksen kuolemasta ja ikuisen elämän, uskovat ovat turvassa. Kristuksen kuolema ristillä ja hänen sovintoverensä on hankkinut meille pelastuksen ja anteeksiantamuksen. Leipä on yksi ja kaikki kristityt ovat tuosta yhdestä ja samasta leivästä osalliset. Leipä kuvaa ykseyttä ja jakamattomuutta. Me olemme Hänen ruumiinsa. Leipä kuvaa Kristusta, joka murrettiin edestämme. Näkyvät ehtoollisen elementit leipä ja viini sekä Raamatun sana vakuuttavat Kristuksen kuoleman todellisuudesta.
Ehtoollisessa ei nähdä syntejä anteeksiantavaa vaikutusta eikä ehtoollisaineiden katsota muuttuvan tai olevan Jeesuksen ruumis ja veri, vaan kyse on muistoateriasta. Baptistit korostavat Jeesuksen asettaneen ehtoollisen kristittyjen yhteys- ja kiitosateriaksi, jossa muistelemme Jeesuksen sovitustyötä ristillä. ”Tehkää se minun muistokseni.”
Jari Portaankorva
Kirkkokunnanjohtaja, Suomen Baptistikirkko
Kirjoitus on osa teologien ja opillisen keskustelun jaoston Kirkkojen ehtoolliskäsitykset -blogisarjaa vuodelta 2022.