Hyppää sisältöön

Lausunto ehdotukseen loppiaisen ja helatorstain siirtämisestä lauantaipäiviin 17.1.2014

Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) hallitus katsoo, ettei esitetty loppiaisen ja helatorstain siirtäminen pois paikaltaan kirkkovuoden kierrossa ole perusteltua. Juhlapyhien viettämisellä tuhatvuotisilla paikoillaan on selkeät historialliset, kulttuuriset ja teologiset perusteet. Pyhäpäivien siirtely ei myöskään tukisi Euroopan Unionin pyrkimyksiä työn ja perhe-elämän tasapainoon eikä edistäisi yleiseurooppalaisia työelämän tavoitteita – terveyttä, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Kirkkovuoden aikojen määrittely ei SEN:n käsityksen mukaan kuulu työmarkkinaneuvottelujen piiriin.

Viikon, kuukauden ja vuoden rytmillä on olennainen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Arjen, paaston ja juhlan tasapaino edistää henkistä ja fyysistä terveyttä ja luo edellytykset luovuudelle, työkyvylle ja yhteiskunnalliselle aktiivisuudelle. Kirkkovuoden juhlat antavat toimivan kehyksen tälle rytmille, joka nousee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisestä kulttuuritaustasta. Kirkkovuoden juhlien ja paastojen toteutuksessa on käytännön eroja katolisen, ortodoksisen ja protestanttisten kirkkojen kesken, mutta perustana on yhteinen raamatullinen näkemys ajasta ja ikuisuudesta. Yhteisen hengellisen vuodenkierron noudattaminen on tärkeä ulottuvuus siinä kuinka kirkot ovat läsnä yhteiskunnassa ja palvelevat sen kulttuurista jatkuvuutta. Se osoittaa suomalaisen identiteetin sisäisen rungon ja sen kuulumisen eurooppalaiseen perheeseen. Vuoden kiertoon liittyvien juhlien merkitys ei riipu siitä miten suhtaudutaan niiden varsinaiseen uskonnolliseen sisältöön.

Helatorstai eli Kristuksen taivaaseen astumisen juhla on keskeinen pääsiäiskierrossa, joka muodostaa kirkkovuoden ytimen. Sitä vietetään 40. päivänä pääsiäisestä. Loppiainen eli epifania-teofania tammikuun 6.päivänä kuuluu myös kristinuskon varhaisimpien juhlien joukkoon. Sen juuret juontavat 100-luvun Egyptiin, jonka vanhan uskonnon juhla-aikoja se heijastaa. Ortodoksisessa traditiossa 6.1. on Kristuksen kasteen ja läntisessä traditiossa kolmen itämaan tietäjäkuninkaan juhla. Helatorstai ja loppiainen kuuluvat eurooppalaista kulttuuria muovaavan ajattelu- ja elämäntavan ytimeen.

Kaikissa Euroopan Unionin maissa huomioidaan tärkeimmät kristillisen kirkkovuoden juhlat yleisinä vapaapäivinä. Täyttä yhtenäisyyttä ei kuitenkaan ole. Ainoastaan gregoriaanisen kalenterin joulu (25.12.) on kaikkialla vapaapäivä. Myös pääsiäinen, jonka ajankohta riippuu kuunkierrosta, on kaikissa EU-maissa yhteiskunnallinen juhlapäivä – katolis- ja protestanttisenemmistöisissä gregoriaanisen kalenterin mukaan ja ortodoksienemmistöisissä juliaanisen kalenterin mukaan. Muita juhlia huomioidaan vaihtelevasti.

Loppiainen on vapaapäivä yhdeksässä EU-maassa (Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Puola, Ruotsi, Suomi, Slovakia) ja helatorstai kahdeksassa (Belgia, Itävalta, Luxembourg, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska). Suomessa pois jätetty toinen helluntaipäivä huomioidaan yhdessätoista EU-maassa ja luterilaisesta kirkkovuodesta sivussa oleva jälki-Maria 15.8. (Katolisessa kirkossa Neitsyt Marian taivaaseen ottaminen, ortodoksisessa Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen) on vapaapäivä viidessätoista EU-maassa. Eri maissa on yleinen vapaapäivä monina kristillisen kirkkovuoden pienempinä juhlina – kaikkien pyhien juhla, Johannes Kastajan syntymäpäivä, Neitsyt Marian sikiämisen päivä, Corpus Christi, slaavien apostolien päivä, reformaation juhla – yleisimpiä mainitaksemme.

Loppiainen ja helatorstai ovat suuria kristillisen kirkkovuoden juhlia. Ne kuuluvat suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuurin ja identiteetin ytimeen. Myös perinteinen suomalainen kristinusko on osa uudistuvaa, monikulttuurista elämänmuotoa. Tämä on hyvä lähtökohta uskontojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja tasavertaisuuteen. Uskontodialogin ja ekumenian kannalta olisi epäviisasta ohentaa vuoden kiertoon liittyviä suomalaisia ja eurooppalaisia traditioita talouden lyhyen aikavälin perustein.

Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallituksen puolesta

Heikki Huttunen

pääsihteeri

SEN:n hallitus sai Ev.lut. Kirkkohallituksen kansliapäälliköltä, kirkkoneuvos Jukka Keskitalolta 9.1.2014 pyynnön antaa lausunto ns. arkipyhien asemasta kirkkovuodessa työmarkkinajärjestöjen kanssa käytäviä neuvotteluja varten. 17.1.2014 SEN antoi yllä olevan lausunnon.

Jaa somessa: