Hyppää sisältöön

Suomen Ekumeenisen Neuvoston vuosikertomukset

Vuosikertomus 2023

Vuonna 2023 rauhan, sovinnon ja ihmisoikeuksien puolustaminen olivat tärkeitä asioita sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että ulkomailla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuessa toista vuotta, pakolaisvirrat Ukrainasta Eurooppaan ja Suomeen eivät ole vähentyneet. Ukrainasta pakenevien määrä riippuu sotatoimien jatkumisesta. Suomesta on hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa yli 62 500 Ukrainasta sotaa paennutta 21.8.2023 mennessä (intermin.fi/ukraina).  Ukrainasta Suomeen pakenevien määrän uskotaan lisääntyvän, koska Ukrainan naapurimaat eivät pysty ottamaan vastaan kaikkia pakolaisia. Myös Venäjän rajan takaa tuli pakolaisia marras-joulukuussa, jonka takia rajat Venäjälle suljettiin loppuvuodesta 2023. Tämä haastoi myös kirkkoja ja seurakuntia siinä, miten rajan takaa tulleita pakolaisia voidaan auttaa kirkkojen ja seurakuntien toimesta.

Tiivistetty toimintakertomus ja toimintavuoden lyhyt kuvas


Vuoden 2023 strategiset painopisteet olivat kotimainen ekumenia ja yhdessä vaikuttaminen. Toimintasuunnitelma on jaettu aina kahteen painopisteeseen, jotka ovat hengellinen ja yhteiskunnallinen. Ne nivoutuvat toiminnassa yhteen. SEN:n toimintasuunnitelmaa ohjaavat kaksi periaatetta: kristillinen todistus rakkautena ja kristittyjen yhteytenä sekä yhteinen työskentely luomakunnan ja ihmisarvon puolesta. Visio toteutuu siten että kristityt rukoilevat yhdessä, todistavat yhdessä sekä palvelevat yhdessä.

Vuosi 2023 oli merkittävä uskonnonvapauden kannalta. Suomen uskonnonvapauslaki täytti 100 vuotta. Merkkivuotta huomioitiin Suomen Ekumeenisessa Neuvostossa ja sen jäsenistön piirissä pitkin vuotta. Juhlallisuuksien lähtökohdaksi otettiin positiivinen uskonnonvapaus ja haluttiin muistuttaa siitä, että uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapaus on merkittävä ihmisoikeus ja perusvapaus. Kyse on kaikenikäisiä yhdistävästä oikeudesta, joka on merkittävä kansallinen rikkaus.

Jaostotyöskentelyssä alkoi uusi kolmevuotinen toimikausi. SEN:ssa toimivat ekumenian ydinalueisiin keskittyvät kasvatusasioiden jaosto, nuorisojaosto, paikallisekumenian jaosto, sektionen för finlandssvensk ekumenik, teologisen ja opillisen keskustelun jaosto, yhdenvertaisuusjaosto ja yhteiskunnallisten kysymysten jaosto. (ks. jaostojen toiminnankuvaukset). Jaostot ovat pitäneet suurimman osan kokouksista hybridinä tai etäyhteyksin.  Ne ovat järjestäneet webinaareja, koulutuksia ja käsitelleet montaa kirkoille keskeistä teemaa.

Yhteistä todistusta, rukousta ja palvelua on toteutettu seurakuntien yhteistyössä eri paikkakunnilla esimerkiksi ekumeenisten rauhanrukoustapahtumien, diakonian ja auttamistyön kautta. Ukrainalaisten pakolaisten auttaminen on jatkunut yli kirkkokuntarajojen.

Vuoden aikana vietettiin myös kahta kansallista,ekumeenista rukouspäivää. Rukouspäivätyöryhmä työskenteli rukouspäiväjulistuksen parissa. Julistuksen allekirjoitti tasavallan presidentti. Julistuksen teemaksi tuli vuoden 2023 rukousviikon teema: ”Tehkää hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta” Jesajan kirjasta (Jesaja 1:17). 

Kristittyjen ykseyden rukousviikkoa vietettiin seurakunnissa 18.–25. tammikuuta. Rukousviikon kansainvälisen aineiston valmisteli Minnesotan kirkkojen neuvosto Yhdysvalloissa. Rukousaineistosta tehtiin ensimmäistä kertaa mukautus selkosuomeksi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken osallistui rukousviikolla Suomen Ekumeenisen Neuvoston edustajana Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksen ekumeeniseen delegaatioon Roomaan piispa Kaisamari Hintikan kutsumana.

Toinen ekumeeninen rukouspäivä eli Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä on myös YK:n päivä. Rukouspäivää vietettiin Ekumeenisella vastuuviikolla.  Ekumeenista vastuuviikkoa vietettiin 22.–29.10.2023 teemalla Pyhä Rauha – kristityt rauhan rakentajina. Rauhantyö on myös olennainen osa SEN:n sekä Kirkkojen maailmanneuvoston jatkuvaa työtä. YK:n päivänä järjestettiin myös Lauluja rauhasta -rauhankonsertti Helsingin Diakonissalaitoksen kirkossa Suomen Ekumeeninen Neuvoston, USKOT-foorumin, Suomen YK-liiton ja #sovinto-hankkeen yhteistyönä. (Ks.  Ekumeeninen vastuuviikko 2.3).

Vuoden aikana kristittyjen yhteistä rukousta pidettiin esillä myös muun muassa jakamalla Ekumeenisen lähetyspyhän, Luomakunnan ajan ja Tulkoon sinun valtakuntasi -rukouskampanjan aineistoa.

Neuvoston tavoitteita ja viestintää palvelemaan toteutettiin syyskaudella verkkosivu-uudistus.

Suomen Ekumeeninen Neuvosto järjesti pyhiinvaellus- ja opintomatkan Roomaan maaliskuussa 2023. Matkaoppaina toimivat pastori Antti Kruus (lut.) ja veli Gabriel Salmela OP (kat.).

Suomen Ekumeeninen Neuvosto on tehnyt vaikuttamistyötä sekä viranomaisten että päättäjien suuntaan, nostaen esille kaikkein heikoimmassa olevien ihmisten asemaa yhteiskunnassamme. Vuonna 2023 olemme nostaneet esille esimerkiksi vammaisten naisten aseman ja lähisuhdeväkivallan kytkökset, maahanmuuttajien- ja pakolaisten aseman ja hyväksikäytön ja ihmiskaupan ongelmat sekä Suomessa että ulkomailla sekä kestävän kehityksen.

SEN:n tehtäviin kuuluu koordinoida kirkkojen yhteisiä julkilausumia ja kannanottoja. SEN:n on myös pitänyt yhteyttä viranomaisiin ja päättäjiin, muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutettuun, Maahanmuuttovirastoon, sisäministeriöön sekä eduskuntaan. Tiivistetty toimintakertomus vuodelta 2022 lähetettiin kaikille kansanedustajille keväällä 2023.

Kirkonjohtajien tapaamiset ovat olleet tärkeää yhteydenpitoa. Kirkonjohtajat tapasivat 19.4. Suomen ortodoksisen kirkon residenssissä Helsingissä, jossa yhteisneuvottelua isännöi arkkipiispa Leo ja 4.10. Andreaskyrkanissa Helsingissä, jossa tapaamista isännöi Missionskyrkanin Roger Andersson.  Kirkonjohtajat vaihtoivat tietoa kirkkokuntiensa ajankohtaisista asioista, muun muassa ukrainalaisten pakolaisten tilanteesta.

Neuvosto on työskennellyt aktiivisesti turvapaikanhakijoiden tilanteen helpottamiseksi. SEN:n turvapaikkakysymysten asiantuntijatyöryhmä on tavannut viranomaisia ja seurannut työkenttää erityisesti turvapaikanhakijoiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Kirkkokunnille tarjottiin yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa mahdollisuutta kouluttaa viraston henkilöstöä omasta opistaan ja sen erityispiirteistä opetusvideon ja kirjallisen materiaalin välityksellä. Tämä projekti saatiin valmiiksi keväällä 2023. Työryhmä on nostanut esille epäkohtia, joita turvapaikanhakija kohtaa Suomessa. Työryhmä vetosi 25. toukokuuta hallitusneuvottelujen osapuoliin humanitaarisen maahanmuuton puolesta, jotta maahantulijat voivat hakea suojelua ja saada välttämätöntä huolenpitoa.

Vuosi 2023 on ollut ensimmäinen vuosi pandemian jälkeen, kun korona ei ole rajoittanut SEN:n toimintaa niin että tapahtumia olisi jouduttu perumaan. Pandemian väistyminen on näkynyt myös SEN:n taloudessa. Lähestymme vuoden 2019 tulotasoa, eli aikaa ennen kuin korona vaikutti talouteen.  Myös seurakunnat ja kristilliset järjestöt ovat pikkuhiljaa käynnistäneet normaalia toimintaa ja ihmiset ovat osallistuneet jumalanpalveluksiin. Tämä on näkynyt esimerkiksi SEN:lle suunnatuissa kolehtituloissa, jotka ovat kasvussa.

Neuvoston tilinpäätös vuodelle 2023 osoittaa ylijäämää 35 230, 28 euroa. Tähän ovat vaikuttaneet kohonneet kolehtitulot. Seminaarien yhteydessä tehtiin yhteistyötä Step-opintokeskuksen kanssa. Henkilökunta on myös saanut matka-avustusta työ- ja opintomatkoihin Svenska kulturfondenilta, Finlands svenska metodistkyrkanilta ja Suomen Ev.lut. kirkolta.

Neuvosto on enenevissä määrin vakiintuneesti ottanut toimintamuodokseen mallin, joka mahdollistaa koulutuksiin, seminaareihin ja eri tapahtumiin osallistumisen myös etäyhteydellä. Tämä on ollut hyväksi havaittu käytäntö, koska SEN:n tilaisuuksiin on pystynyt helpommin osallistumaan eri puolilta Suomea ilman ilmastoa kuormittavaa matkustamista. SEN on tehnyt yhteistyötä Step-opintokeskuksen kanssa ja osallistujia eri koulutuksiin on ollut noin 700.

Organisaatiotasolla Neuvosto piti kaksi yleiskokousta. Kevätkokous pidettiin Helsingissä 25.4. ja syyskokous Lahdessa 30.10. Molempiin oli mahdollista osallistua paikan päällä tai etänä. Vuosi 2023 oli kolmevuotisen hallituskauden toinen vuosi ja arkkipiispa Tapio Luoma toimi viidettä vuotta hallituksen puheenjohtajana. Hallitus kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana.  Henkilöstöön kuului vuonna 2023 kolme kokoaikaista työntekijää ja yksi osa-aikainen työntekijä. Vastuuviikon harjoittelija suoritti korkeakouluharjoittelujakson (50 h).

Jaa somessa: