Vuosikertomus 2022
Vuosi 2022 oli myllerrysten, epävarmuuden sekä kriisien aikaa. Moni meistä toivoi, että koronapandemia selätettäisiin ja vuosi 2022 saisi olla normaalia toimintaa sekä kirkoissa, seurakunnissa että yhteiskunnassamme. Toisin kävi. Epävarmuus koronatilanteesta on vaikuttanut SEN:n ja sen jäsenten toimintaan.
Tammikuussa 2022 tuli uusi koronaepidemia-aalto, mikä vaikutti myös Suomen Ekumeenisen Neuvoston työhön. Osa tapahtumista jouduttiin muuttamaan etätapahtumiksi, osa tapahtumista siirrettiin myöhemmin pidettäviksi tai seuraavalle vuodelle. Syksyn 2022 suunnitellut koulutukset ja seminaarit on kuitenkin pystytty pitämään suunnitellusti.
Tilanne on vaihdellut paljon eri seurakuntien ja kristillisten järjestöjen välillä. Tapahtumat on jouduttu siirtämään etätapahtumiksi tai kevään 2022 tapahtumat siirrettiin syksylle. Seurakunnissa toivottiin, että ihmiset löytäisivät takaisin jumalanpalveluksiin ja eri tapahtumiin, mutta tietty varovaisuus on jatkunut. Tämä on vaikuttanut sekä jumalanpalvelusosallistujien määrään ja sitä kautta väheneviin kolehtituottoihin. Monet seurakunnat ovatkin jatkaneet jumalanpalvelusten striimaamista, vaikka jumalanpalveluksiin voikin osallistua normaalisti.
Koronapandemian lisäksi vuotta 2022 on merkittävästi varjostanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022. Venäjän hyökkäys on aiheuttanut suurimman pakolaisvirran Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Noin kahdeksan miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta, joista 4,8 miljoonaa on paennut Euroopan alueelle. Samaan aikaan turvapaikanhakijoiden määrä muualta on ollut merkittävässä nousussa. Tilapäisen suojelun hakemuksia on jätetty Suomessa 49 726, joista Ukrainan kansalaisia on 48 809 ja muiden maiden hakemuksia 919 (Maahanmuuttovirasto 6.2.2023). Suomen Ekumeenisen Neuvoston rauhanvetoomus julkaistiin sodan kynnyksellä 23.2.2022 (ks.liite). Suomessa kirkkojen yhteinen halu auttaa ukrainalaisia nousi yhteiseksi todistukseksi lähimmäisenrakkaudesta. Monet seurakunnat yli kirkkokuntarajojen auttoivat ukrainalaispakolaisia eri tavoin. Ekumeeninen diakonia on ollut vahvasti esillä eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Suomen Ekumeenisen Neuvoston turvapaikkatyöryhmä on työskennellyt aktiivisesti tiedonvälityksen parissa, ja SEN on tiedottanut eri tapahtumista, joita on järjestetty eri paikkakunnilla. Suomessa järjestettiin rukoustapahtumia rauhan puolesta ja eri kirkkojen ja järjestöjen avustustoiminta ukrainalaispakolaisten hyväksi on ollut laaja-alaista.
Sota on vaikuttanut myös eurooppalaisten elämään. Kasvava inflaatio, energiakriisi, ruoan ja elinkustannusten nousu ovat kuitenkin vaarassa hillitä EU-maiden auttamishalua. Myös Suomessa on huomattu vapaaehtoisten uupumista auttamistyössä ja kipeästi tarvittaisiinkin lisää uusia vapaaehtoisia mm. ruokajakeluun sekä muuhun avustustyöhön esimerkiksi ekumeeniseen diakoniatyöhön pakolaisten auttamiseksi.
Vuonna 2022 otettiin käyttöön SEN:n visio ja strategia selkeyttämään Neuvoston työtä. Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2022 strategiset painopisteet olivat paikallisekumenia ja kestävä tulevaisuus. Toimintasuunnitelma on jaettu aina kahteen painopisteeseen, jotka ovat hengellinen ja yhteiskunnallinen. Ne nivoutuvat toiminnassa yhteen. SEN:n toimintasuunnitelmaa ohjaavat kaksi periaatetta: kristillinen todistus rakkautena ja kristittyjen yhteytenä (paikallisekumenia) sekä yhteinen työskentely luomakunnan ja ihmisarvon puolesta (kestävä tulevaisuus). Visio toteutuu siten että kristityt rukoilevat yhdessä, todistavat yhdessä sekä palvelevat yhdessä.
Kristittyjen yhteinen rukous nousi tärkeäksi myös vuonna 2022. Vuoden aikana vietettiin kahta kansallista, ekumeenista rukouspäivää. Vuoden 2022 Kristittyjen ykseyden rukousviikon aineiston oli valmistellut Lähi-idän kirkkojen neuvosto ja vuoden teema oli ”Näimme hänen tähtensä nousevan ja tulimme kunnioittamaan häntä” (Matteus 2:2). Rukousviikkoa vietetään vuosittain 18.–25. tammikuuta. Rukousviikko oli hyvä mahdollisuus antaa tilaa Lähi-idästä tulleiden ihmisten tarinoille ja rukoilla erityisesti Lähi-idän puolesta. Pääsihteeri saarnasi rukousviikolla Asikkalan kirkossa pidetyssä ekumeenisessa jumalanpalveluksessa ja rukousviikon radiojumalanpalvelus järjestettiin Turussa paikallisen Pelastusarmeijan osaston kantaessa päävastuun järjestelyistä.
Vuoden 2022 aikana pääsihteeri vieraili 13 eri seurakunnassa kertomassa Suomen Ekumeenisen Neuvoston toiminnasta sekä saarnasi jumalanpalveluksissa eri puolella Suomea. Pääsihteeri tutustui Suomen ev.-lut. kirkon kirkolliskokouksen toimintaan, vieraili Suomen Helluntaikirkon kesäjuhlissa Isossa Kirjassa Keuruulla , osallistui Helsingin hiippakunnan synodaalikokouksen seminaariin syyskuussa Temppeliaukion kirkossa ja piti Borgå stiftin synodaalikokouksessa Turussa seminaarin aiheesta ”Frälsning i ekumenisk teologi” sekä tutustui Merimieskirkon toimintaan marraskuussa.
Vuoden aikana rukouspäivätyöryhmä työskenteli rukouspäiväjulistuksen tiimoilta, jonka tasavallan presidentti allekirjoitti. Julistuksen teemaksi tuli vuoden 2023 rukousviikon teema :”Tehkää hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta” Jesajan kirjasta (Jesaja 1:17).
Toinen ekumeeninen rukouspäivä eli Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä on myös YK:n päivä. Rukouspäivää vietettiin Ekumeenisella vastuuviikolla teemalla Kohtuullisuus. Toisen rukouspäivän ja Vastuuviikon teemat olivat esillä useissa seurakunnissa, jolloin muistettiin erityisesti rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden tarvetta eri puolilla maailmaa. Vastuuviikolla seurakunnat ja kristilliset järjestöt järjestivät erilaisia Vastuuviikon tapahtumia, kuten jumalanpalveluksia, infotilaisuuksia, bibliodraamaohjausta, seminaareja sekä kahvilatapahtumia. Vastuuviikon teema oli myös esillä 24.10. YK:n päivän uskontojen yhteisillä rauhankävelyillä viidellä paikkakunnalla ympäri Suomea (Helsinki, Jyväskylä, Tampere, Turku ja Oulu). Helsingin rauhankävelyllä eri uskontojen edustajat kertoivat. mitä heidän uskonnolliset tekstinsä kertovat kohtuullisuudesta ja luonnon varjelemisesta. (ks. kohta 2.3. Ekumeeninen vastuuviikko).
Vuoden aikana kristittyjen yhteistä rukousta pidettiin esillä myös muun muassa jakamalla lokakuun Ekumeenisen lähetyspyhän materiaalia, Tulkoon sinun valtakuntasi -rukouskampanjan aineistoa ja valmistelussa oli myös suosituksia ekumeenisten rukoushetkien viettoon.
Yhteistä todistusta ja palvelusta on toteutettu seurakuntien välillä eri paikkakunnilla esimerkiksi ekumeenisen yhteisen diakonian ja auttamistyön kautta. Ukrainalaisten pakolaisten auttaminen on tiivistänyt myös kirkkojen yhteistyötä eri puolilla Suomea. Seurakunnat ovat jakaneet ruokaa, vaatteita, lahjakortteja sekä antaneet hengellistä ja henkistä tukea avuntarvitsijoille toteuttaen yhdessä lähimmäisenrakkautta.
SEN:n vuoden 2022 toimintasuunnitelmaan kuului myös olla kirkkojen ääni yhteiskunnassa. SEN:n henkilökunta on kertonut Suomen Ekumeenisen Neuvoston toiminnasta eduskunnan uskonto- ja omantuntoryhmälle, poliittisille päättäjille uskonto- ja katsomuskysymyksistä sekä pitänyt säännöllisesti yhteyttä Maahanmuuttovirastoon, Sisäministeriön maahanmuutto-osastoon sekä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. SEN:n tehtäviin kuuluu myös koordinoida kirkkojen yhteisiä julkilausumia ja kannanottoja.
Kirkonjohtajien tapaamiset ovat olleet myös tärkeää yhteydenpitoa. Kirkonjohtajat pitivät Teams-etätapaamisen 18.1. ja tapasivat Helsingissä Kirkon talossa 4.10. Molempia kokouksia johti SEN:n hallituksen puheenjohtaja, arkkipiispa Tapio Luoma. Kirkonjohtajat vaihtoivat tietoa kirkkokuntiensa ajankohtaisista asioista ja tärkeäksi koettiin muun muassa kriisiviestintä viranomaisilta kirkkojen suuntaan ja uskonto- ja katsomusopetuksen kehityskulun seuraaminen. Pääsihteeri onkin lähettänyt kirkkojen yhteystiedot eri ministeriöihin, jotta viranomaisten kriisiviestintä toimisi jatkossa kirkkokuntien suuntaan. Kirkonjohtajien tapaamisessa on erityisesti puhuttanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä ukrainalaisten pakolaisten tilanne. Kirkonjohtajat ovat vedonneet rauhaan ja sovintoon tässä tilanteessa.
Neuvosto on työskennellyt aktiivisesti turvapaikanhakijoiden tilanteen helpottamiseksi. SEN:n turvapaikkakysymysten asiantuntijatyöryhmä on tavannut viranomaisia ja seurannut työkenttää erityisesti turvapaikanhakijoiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Kirkkokunnille tarjottiin yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa mahdollisuutta kouluttaa viraston henkilöstöä omasta opistaan ja sen erityispiirteistä opetusvideon ja kirjallisen materiaalin välityksellä. Työryhmä on nostanut esille epäkohtia, joita turvapaikanhakija kohtaa Suomessa.
Neuvoston taloudellinen tilanne oli ylijäämäinen vuonna 2021, ja tätä ylijäämää käytettiin vuonna 2022 kulujen kattamiseen. Helsingin ev.lut. seurakuntayhtymän myöntämä tuki 49 000 euroa helpotti myös SEN:n taloudellista tilannetta. Ylijäämä vuodelta 2021 korvasi Ekumeenisen rukousviikon odotettua pienemmät kolehtituotot. Seminaarien yhteydessä tehtiin yhteistyötä Step-opintokeskuksen kanssa. Helsingin seurakuntayhtymän myöntämästä avustuksesta puolet käytetään vuonna 2023, koska osa tapahtumista siirrettiin vuodelle 2023 koronapandemian takia. Toivottavaa olisi, että SEN:n pääsisi valtion tuen piiriin, kuten Ruotsin kristillinen neuvosto ja Norjan kristillinen neuvosto.
Suomen Evankelinen Allianssi (SEA), Suomen Lähetysneuvosto (SLN) ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto pitivät yhteistapaamisia. SEA:n hallituksen puheenjohtaja Kirsi Rothfors, SLN hallituksen puheenjohtaja Timo Keskitalo ja SEN:n pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken suunnittelivat yhteistä tapahtumaa, joka pidetään Temppeliaukion kirkossa 29.4.2023 liittyen Uskonnonvapaus 100 vuotta -merkkivuoteen.
Jaostokauden kolmantena toimintavuonna jaostot ovat pitäneet suurimman osan kokouksistaan etäyhteyksillä ja järjestäneet webinaareja ja seminaareja. SEN:ssa toimivat kasvatusasioiden jaosto, nuorisojaosto, paikallisekumenian jaosto, sektionen för finlandssvensk ekumenik, teologisen ja opillisen keskustelun jaosto, yhdenvertaisuusjaosto ja yhteiskunnallisten kysymysten jaosto.
Organisaatiotasolla Neuvosto piti kaksi yleiskokousta. Kevätkokous pidettiin Kauniaisissa 21.3. ja syyskokous pidettiin Kokkolassa 31.10, molemmat hybridimuodossa. Vuonna 2022 alkoi uusi kolmivuotinen hallituskausi, joka on arkkipiispa Tapio Luoman toinen kausi hallituksen puheenjohtajana. Hallitus kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Hallitus otti käyttöön uuden työjärjestyksen ja vaikuttamistyön suuntaviivoja kartoittavan asiakirjan, joilla pyritään sujuvoittamaan yhteistyötä ja lisäämään läpinäkyvyyttä Neuvoston päätöksenteossa.
Henkilöstössä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2022 aikana.