Oulussa asuva 20-vuotias kirjallisuuden ja suomen kielen opiskelija Alina Siltala palkittiin kunniakirjalla Nikean uskontunnustuksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä nuorten taidekilpailussa. Hänen runonsa Uskon teki vaikutuksen tuomaristoon vahvalla hengellisellä näkemyksellään ja perinteeseen kiinnittyvällä ilmaisullaan.
Kilpailun tavoitteena oli tuoda Nikean ekumeenisen kirkolliskokouksen sanoma ja kristillisen uskon perusta nykypäivän nuorten tulkintoihin. Juhlavuosi muistuttaa siitä, että jo 1700 vuotta sitten muotoiltu uskontunnustus on edelleen yhteinen ja elävä osa kristittyjen identiteettiä.
Siltala kertoo saaneensa kipinän osallistumiseen sosiaalisen median kautta. ”Huomasin ilmoituksen somessa ja hetken mielijohteesta päätin osallistua. Runo pulppusi paperille yhdeltä istumalta”, hän kertoo.
Teos ammentaa kristillisestä traditiosta ja tuo sen merkityksen esiin tämän päivän kontekstissa.
”Vaikka nykyaikana kohtaamme paljon uudenlaisia haasteita, monet kamppailut ovat tuttuja myös aiemmille sukupolville. Voimme turvata siihen lohtuun, että usko ja kirkko kannattelevat meitä ajasta riippumatta”, Siltala pohtii.
Evankelis-luterilaisessa perheessä kasvanut Siltala liittyi keväällä ortodoksiseen kirkkoon ja kuuluu nykyään Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan. Hänen mukaansa runon taustalla on kokemus siitä, että kristillinen perintö ja pyhien esimerkki tarjoavat jatkuvuutta ja toivoa maailmassa, joka muuttuu nopeasti.
”Me voimme oppia paljon menneiltä sukupolvilta, pyhiltä ja kristillisestä traditiosta”, hän sanoo.
Uskon
Uskon siihen että ketju ei katkea
vaan Jumalan voima on pitänyt sen koossa,
että isiltä, äideiltä ja aikaamme ennen olleilta pyhiltä
ei puuttunut tietoa
eikä uskoa,
ei luottamusta eikä toivoa
sillä mikään ei ole uutta auringon alla
vaan kaikki se mihin nyt uskomme
on Jumalan edessä koeteltua ja oikeaksi todettua,
ja minä saan luottaa siihen
että meillä on kaikki se,
mitä myös aikaamme ennen olleilla
siskoilla ja veljillä Kristuksessa
on ollut
ja on yhä
Hänen luonaan taivaassa
Hänen ruumiinsa, Hänen kirkkonsa
jonka osia me kaikki sukupolvien ketjussa
saamme Hänen armostaan olla,
Hänen nimeensä kastettuja,
Pyhällä Hengellä voideltuja,
Jumalan lapsia
jotka aikojen tuulissa,
synkissä ja vaikeissa
valoissa ja varjoissa
saamme olla pelotta,
koska meillä kaikilla
Häneen uskovilla
on Hänen toivonsa
ja Hänen armonsa,
joihin rukouksissamme
saamme turvata
ja oikeaksi tämän kaiken
yhä edelleen uskoa
~ Alina Siltala