Järjestöt vaativat Suomelta kriittistä arviointia EU:n turvapaikka- ja pakolaispolitiikasta. Suomella on EU-puheenjohtajakaudellaan hyvät mahdollisuudet arvioida kriittisesti Euroopan unionin pakolaispolitiikkaa ja pyrkiä muuttamaan sen suuntaa siten, että pakolaisten suojelun puolesta työskennellään johdonmukaisesti sekä unionin sisällä että ulkosuhteissa.
Pakolaisten on vaikea päästä unionin alueelle hakemaan suojaa, monet vaarantavat henkensä pyrkiessään Eurooppaan, yhteisen turvapaikkajärjestelmän luominen on pahasti kesken ja eräät jo tehdyt toimet vaarantavat pakolaisten oikeusturvan, arvioivat Suomessa pakolaistyötä tekevät järjestöt. Järjestöt julkistivat tänään YK:n kansainvälisenä pakolaispäivänä kannanottonsa pakolaispolitiikan tavoitteista Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Kannanotto luovutettiin hallitukselle. Sen otti vastaan työministeri Tarja Filatov.
Kannanotossa ovat mukana Amnesty Internationalin Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Pakolaisneuvonta, Suomen ekumeeninen neuvosto, Suomen Pakolaisapu ja Suomen Punainen Risti.
Järjestöjen mukaan Euroopan unionin tulee ottaa nykyistä enemmän vastuuta pakolaisten suojelemisesta. Muihin maanosiin verrattuna Euroopan pakolaismäärät ovat edelleen pieniä.
Tällä hetkellä lukemattomat suojaa hakevat ihmiset joutuvat turvautumaan ihmissalakuljetukseen, koska laillisia maahantuloväyliä unionin alueelle on niukasti. Järjestöt korostavat, että laittoman maahantulon torjunta ei saa estää pakolaisten mahdollisuutta saada tarvitsemaansa suojelua.
Pakolaisten uudelleensijoittamista unionin jäsenmaihin tulisi lisätä vastaanottamalla enemmän ns. kiintiöpakolaisia. Unionille tulisi kehittää yhteinen uudelleensijoittamisjärjestelmä. Samalla on tärkeää, että pakolaisuuden syihin puututaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti kehitysyhteistyön ja kriisinhallinnan keinoin.
Yhteisen turvapaikkapolitiikan ongelmat korjattava
Euroopan unionin jäsenmaiden tavoitteena on yhtenäisen kohtelun takaaminen turvapaikanhakijoille koko unionin alueella. Tavoite ei ole toteutunut, vaan turvapaikanhausta on EU:ssa tullut eräänlaista ”lottoamista”. Päätöksenteko ja hakijoiden kohtelu vaihtelevat edelleen huomattavasti eri unionimaissa, koska maat ovat olleet haluttomia muuttamaan omia käytäntöjään. Esimerkiksi kidutuksen uhrit ja muut haavoittuvaiset ryhmät eivät saa tarvitsemaansa hoitoa ja tukea, koska vastaanotto-olosuhteet kuten terveyden- ja mielenterveyshoito vaihtelevat jäsenmaasta toiseen.
Yhden keskeisen ongelman muodostaa Dublin-asetus, jonka mukaan se EU:n jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa tai johon hän ensimmäisenä saapuu, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. Eräät jäsenmaat ovat estäneet Dublin-asetuksen mukaisesti maahan siirrettyjä henkilöitä hakemasta turvapaikkaa. Mm. yksin saapuneita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on palautettu asetuksen perusteella erittäin huonoihin oloihin.
Järjestöt korostavat, että yksittäisen jäsenvaltion lähtökohtana ei saa olla maahan saapuvien pakolaisten määrän minimointi, vaan unionimaiden on työskenneltävä yhteisin tavoittein ja turvattava pakolaisten suojelu kaikissa unionimaissa. Suomen tulee suhtautua kriittisesti ehdotettuun ns. turvallisten maiden listaan, jolla tietyistä maista saapuvat turvapaikanhakijat karsittaisiin käytännössä automaattisesti.
YK:n pakolaispäivää vietetään vastaanottokeskuksissa
YK:n kansainvälistä pakolaispäivää vietetään 20.6. Tänä vuonna 11 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta eri puolella maata juhlii päivää pakolaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Pakolaispäivän teema on Toivo. Suomessa teema kohdennetaan erityisesti pakolaislapsiin. Helsingin Kyläsaaren vastaanottokeskuksessa lähdetään Toivon kävelylle. Matka alkaa klo 13.30 kävelijöiden rekisteröinnillä ja lukemalla tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys.
Lisätietoa:
Reetta Helander, tiedottaja, Pakolaisneuvonta, p. 050 412 941
Leena-Kaisa Åberg, pakolaistyön päällikkö,
Suomen Punainen Risti, p. 040 504 2463
Niina Laajapuro, kampanjapäällikkö, Amnestyn Suomen osasto,
p. 050 536 8195
Pakolaispäivän osalta: Marja-Leena Suvanto, viestintäpäällikkö,
Suomen Pakolaisapu, p. 040 5600 772
www.pakolaisneuvonta.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
www.pakolaisapu.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Suositukset Suomen puheenjohtajakaudelle:
- Suomen tulee edistää johdonmukaista puuttumista pakolaisuuden syihin sekä kehitysyhteistyön että kriisinhallinnan keinoin.
- Euroopan unionin tulee osallistua uskottavalla tavalla kansainväliseen vastuunjakoon pakolaisten suojelemisessa. Unionin on luotava lisää laillisia maahantuloväyliä ja kehitettävä uudelleensijoittamis- eli kiintiöpakolaisjärjestelmää.
- Suomen tulee edistää yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä siten, että järjestelmä takaa hakijoille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet saada suojelua kaikissa unionimaissa. Ns. Dublin-asetukseen liittyvät ongelmat tulee tunnustaa ja ratkaista.
- Suomen tulee suhtautua hyvin kriittisesti turvallisten lähtömaiden luetteloon. Palauttamisdirektiiviä koskevissa neuvotteluissa tulee erityisesti huomioida haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kuten lasten asema. Jos turvapaikanhakijoita ei pystytä palauttamaan, heille tulee taata laillinen asema.
- EU:n jäsenmaiden tulee selkeästi sanoutua irti sellaisista maahanmuuttopolitiikan teemoista, jotka lisäävät vieraanpelkoa. Vähemmistöt tulee ottaa mukaan päättämään heitä koskevista asioista