Opetushallitus on pyytänyt lausuntoa lukion opetussuunnitelman perusteiden päivittämiseen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) liittyvässä prosessissa. SEN:n Kasvatusasiain jaosto lausuu 30 huhtikuuta päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:
Kiinnitämme erityistä huomiota koulutuksen arvopohjaan sekä katsomusaineiden opetukseen.
Luku 2.2.
Koulun arvoperustaa koskevassa alaluvussa todetaan, että lukio-opetus on ”opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.”
Pidämme ilmaisua huonona, koska siinä ensinnäkin rinnastetaan piiloviestinä uskonnollinen kuuluminen poliittiseen mielipiteeseen. Varsinkin vähemmistöjen ja heidän identiteettinsä rakentumisen näkökulmasta tekstin sisältämä, ilmeisesti tahaton piiloviesti kuulostaa ongelmalliselta ja vähättelevältä.
Toiseksi ilmaisu ei kannusta rakentamaan moniarvoista ja monimuotoista koulua. Siksi kyseinen lause olisi syytä muuttaa muotoon: Lukio-opetus on opiskelijoiden uskonnollista sekä katsomuksellista moninaisuutta kunnioittavaa ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta.
Luku 3.2.
Luvussa korostetaan erilaisia oppimisympäristöjä: ”Opiskeluympäristöjä koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon, että oppimista tapahtuu mitä moninaisimmissa tilanteissa ja paikoissa. Yliopistojen ja korkeakoulujen, kirjastojen, liikunta- ja luontokeskusten, taidelaitosten, työelämän ja yritysten sekä muiden tahojen tarjoamia opiskeluympäristöjä hyödynnetään monin tavoin.”
Tässä yhteydessä tulisi mainita eksplisiittisesti oppimisympäristöinä kirkot ja muut uskonnolliset yhdyskunnat. Myös kansalaisjärjestöt olisi tarpeen mainita. Tutustuminen erilaisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin on tärkeää, jos halutaan purkaa ennakkoluuloja ja valmistaa katsomusten väliseen vuoropuheluun kykeneviä kansalaisia.
Luku 5.15. Uskonto
Uskonnollisen moninaisuuden kasvaessa uskontoihin liittyvän tuntemuksen ja uskontodialogitaitojen merkitys korostuu. Uskontoon liittyvät tiedot ja taidot voivat rakentua vain oman tradition tuntemuksen varaan, josta käsin tulee yleissivistävässä koulutuksessa paneutua riittävästi myös muihin uskontoperinteisiin.
Pidämme hyvänä sitä, että lukion uskonnon opetussuunnitelmien pakollisissa kursseissa eri uskontojen oppimäärissä perehdytään kristinuskoon, juutalaisuuteen ja islamiin. Haasteeksi jää, miten kaikille uskonnon opiskelijoille taataan riittävä Aasian uskontojen tuntemus, sikäli kun viimeksi mainittuja traditioita opiskellaan lähinnä syventävissä kursseissa.
Luku 5.16. Elämänkatsomustieto
Huomio kiinnittyy siihen, että elämänkatsomustiedon opetussuunnitelman perusteet eivät juurikaan sisällä viittauksia uskonnollisiin traditioihin toisin kuin uskonnon eri oppimäärien kurssit. Esimerkiksi kristinuskoon tai muuhunkaan uskontoon viitataan nimeltä vasta 5. syventävässä kurssissa ”Katsomusten maailma (ET5)”, jonka todennäköisesti vain vähemmistö elämänkatsomustiedon oppilasta suorittaa.
Uskontoja koskeva yleistieto on kuitenkin olennainen osa globaaleja selviytymistaitoja. Myös suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan riittävästi tietoa kristinuskosta, islamista, juutalaisuudesta ja muista täällä vaikuttavista uskonnoista.
Jos opetussuunnitelman perusteet hyväksytään nykyisen kaltaisina, on ilmeinen vaara, että elämänkatsomustiedon opiskelijat jäävät tiedolliseen katveeseen maailmanuskontojen suhteen. Siksi olisi tärkeää vielä tarkastella uudelleen elämänkatsomustiedon osiota ja ainakin lisätä pakollisiin kursseihin uskontotieteellistä tietoainesta.
Lausunnon keskeinen sisältö
Lukion opetussuunnitelman perusteita koskevassa lausunnossa esitämme seuraavaa:
- Luvun 2.2. toisen kappaleen viimeinen virke tulisi kirjoittaa muotoon: Lukio-opetus on opiskelijoiden uskonnollista sekä katsomuksellista moninaisuutta kunnioittavaa ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta.
- Luvussa 3.2. tulisi mainita oppimisympäristöinä myös kirkot ja muut uskonnolliset yhdyskunnat.
- Elämänkatsomustietoa koskevan osion 5.16 tulisi sisältää selkeämmin ja runsaammin uskontoja koskevaa ainesta.
Kunnioittaen
Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Kasvatusasiain jaosto
Jyri Komulainen
jaoston puheenjohtaja