Kolmen kirkkokunnan piispat tuomitsevat Venäjän hyökkäyssodan ja kutsuivat yhteiseen rauhan rukoukseen. Rukoushetki pidettiin maanantaina 9.5.2022 Pyhän Henrikin katedraalin pihapiirissä, Venäjän suurlähetystön välittömässä läheisyydessä.
Rukoushetken toimittivat Suomessa toimivan katolisen kirkon piispa emeritus Teemu Sippo, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat Jari Jolkkonen, Kaisamari Hintikka, Bo-Göran Åstrand ja Teemu Laajasalo. Rukoushetkeen osallistui myös Suomen Ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken (met.).
Pyhän Henrikin seurakunnan (kat.) kirkkoherra Jean Claude Kabeza toivotti rukoushetken jälkeen kaikki tervetulleeksi katedraaliin tilaisuuteen, jossa piispat tuomitsivat selkeäsanaisesti Venäjän hyökkäyssodan ja vetosivat Venäjään rauhan puolesta ja sodan lopettamiseksi.
– Arkkipiispa Leon puhe (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
– Piispa Jari Jolkkosen puhe (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
– Piispa emeritus Teemu Sipon tässä alla kokonaisuudessaan.
”Venäjän hyökkäyssota on rikos kansainvälistä oikeutta ja synti Jumalaa vastaan. Kirkkoina tuomitsemme Venäjän hyökkäysarmeijan järkyttävät raakuudet jyrkästi ja ehdottomasti. Rauhan ja Euroopan idea kuuluvat yhteen. Siksi rukous toimitetaan 9.5., jolloin vietetään Eurooppa-päivää”, piispa Jari Jolkkonen totesi.
Piispa Teemu Sipon puhe 5.9.2022 rukoushetkessä
Veljet ja sisaret Kristuksessa,
Television ja sanomalehtien kautta meille virtaa päivittäin runsain mitoin tietoa ja kuvausta Ukrainassa käynnissä olevasta Venäjän hyökkäyssodasta. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt näin paljon informaatiota mistään sodasta kuin nyt. Informaation suuruuteen vaikuttaa meidän läheisyytemme Ukrainaan Eurooppalaisena valtiona. Sota järkyttää koko Eurooppaa. Me suomalaiset samaistumme ukrainalaisiin ja heidän tilanteensa herättää myötätuntomme. Meillä on samankaltaisuuksia historiassa: Suomi vapautui ja itsenäistyi yli sata vuotta sitten Venäjästä ja Suomen onnistui säilyttämään itsenäisyyden suurin voiman ponnistuksin toisen maailmansodan aikana. Kansassa elää vahvana muisto näistä tapahtumista, kuten myös trauma koetuista kärsimyksistä. Ukrainassa on tapahtumassa jotakin samankaltaista – vain paljon suuremmissa mittasuhteissa.
Varmaan tästä syystä meillä on syntynyt ennen näkemätön auttamisen halu Ukrainaa ja ukrainalaisia kohtaan. Eilen televisiossa näytettiin Latvian Liepajasta Eurooppa-konsertti. Siinä vedottiin kovasti Ukrainan puolesta ja konsertin päätökseksi soitettiin yllättävästi Jean Sibeliuksen Finlandia. Sen päätteeksi kuulijat osoittivat miltei loppumattomasti suosiota seisten. Harvoin olen niin liikuttunut Finlandiasta!
Mutta me suomalaiset myös pelkäämme, että meille voisi käydä samoin kuin ukrainalaisille. Niin monet, massiiviset ja kauhistavat venäläisten tuhoteot ja tappamiset ovat silmiemme edessä. Mitä tulevaisuus tuo mukanaan meille?
Sota Ukrainassa tuntuu täysin irrationaaliselta. On kuin pahat henget olisi päästetty irti riehumaan vapaasti. On hyvä että Eurooppa yksimielisesti ja mekin mukana tuemme monella tavalla Ukrainaa, koska siellä hätä on niin suuri.
Mutta voisimme myös rukoilla joka päivä rauhan ja siellä kaikkien kärsivien puolesta. Haluaisin päättää puheenvuoroni Uuno Kailaan sanoihin:
”Siunaa ja varjele meitä, Korkein kädelläs.
Kaitse ain kansamme teitä, vyöttäen voimalla meitä, heikkoja edessäs. Sulta on kaikki suuruus, henki sun Hengestäs.”
Lisätietoja:
piispan erityisavustajat Satu Huttunen p. 040 551 5851 ja Simo Parni p. 044 7050603, Suomen evankelis-luterilainen kirkko
teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä, p. 040 728 9439, Suomen ortodoksinen kirkko
viestintäjohtaja Marko Tervaportti, p. 040 753 1713, Katolinen kirkko Suomessa