Kristus kärsi puolestamme (1. Piet. 2:21)
Tekstit
Jes. 53:3–11 Surujen mies tottui kärsimykseen.
Ps. 22:12–24 Hän ei halveksinut koeteltujen koettelemuksia.
1. Piet. 2:21–25 Kristus kärsi puolestamme.
Luuk. 24:25–27 Eikö Messias joutunut kärsimään niin?
Meditaatio
On jumalallinen paradoksi, että Jumala voi muuttaa murhenäytelmän ja tuhon voitoksi. Hän muuttaa kaikki kärsimyksemme ja epäonnistumisemme sekä menneisyyden suunnattoman tuskan ylösnousemukseksi, joka käsittää koko maailman. Näennäisesti lyötynä hän on kuitenkin todellinen voittaja, jota ei voi kukaan eikä mikään kukistaa.
Jesajan koskettava ennustus Herran kärsivästä palvelijasta toteutui täysin Kristuksessa. Kärsittyään hirvittävät kuolemantuskat surujen mies on näkevä jälkeläisensä. Me olemme ne jälkeläiset, syntyneet Vapahtajan kärsimyksestä. Tällä tavoin meistä on tehty yksi perhe hänessä.
Voi sanoa, että Psalmi 22 ei ole vain Jeesuksesta, vaan myös Jeesusta varten. Vapahtaja itse rukoili tämän psalmin ristillä käyttäessään sen lohduttomia avaussanoja: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Mutta psalmin toisessa osassa valitus, tuskantäyteinen anominen muuttuu Jumalan ylistämiseksi hänen teoistaan.
Apostoli Pietari on Kristuksen kärsimysten todistaja (1.Piet. 5:1), minkä hän esittää meille esimerkkinä: hänen kärsimykseensä rakkauden tähden meidät on kutsuttu. Jeesus ei kironnut Jumalaa vaan alistui hänelle, joka tuomitsee vanhurskaasti. Hänen haavansa ovat parantaneet meidät ja palauttaneet meidät kaikki ainoan paimenen luo.
Ainoastaan Herran ja hänen sanansa läsnäolon valossa kirkastuu Messiaan kärsimysten jumalallinen tarkoitus. Jeesus on alituinen seuralaisemme kivisellä elämän tiellä; aivan samoin kuin hän oli opetuslasten kanssa Emmauksen tiellä. Hän koskettaa sydäntämme ja avaa silmämme näkemään pelastussuunnitelman salaisuuden.
Kristityt kokevat kärsimystä ihmiskunnan hauraan tilan vuoksi; tunnistamme tuon kärsimyksen siellä, missä on epäoikeudenmukaisuutta ja vainoa. Ristin voima vetää meitä ykseyteen. Tässä kohtaamme Kristuksen kärsimyksen lähteenä, josta ammennamme myötätuntoa koko ihmiskuntaperhettä kohtaan ja yhteenkuuluvuutta sen kanssa. Kuten muuan aikamme teologi asian ilmaisee: mitä lähemmäs Kristuksen ristiä pääsemme, sitä lähemmäs toinen toistamme pääsemme. Kristittyjen yhteinen todistus tilanteissa, joissa on kärsimystä, on erityisen uskottava. Kulkiessamme yhdessä kaikkien kärsivien rinnalla saamme ristiinnaulitulta kärsivältä palvelijalta oppia itsensä tyhjentämistä, otteen hellittämistä ja uhrautumista. Juuri niitä lahjoja tarvitsemme hänen Hengeltään matkallamme ykseyteen hänessä.
Rukous
Lohdutuksen Jumala, sinä olet muuttanut ristin häpeän voitonmerkiksi. Suo, että voisimme tulla yhtenä Poikasi ristin ääreen ylistämään häntä siitä armosta, joka on tarjolla hänen kärsimyksensä kautta. Avatkoon Pyhä Henki silmämme ja sydämemme, jotta voisimme auttaa kärsiviä kokemaan sinun läheisyytesi; sinun, joka elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Kysymyksiä pohdittaviksi
1. Kuinka uskomme voi auttaa meitä suhtautumaan pitkäaikaiseen kärsimykseen?
2. Mitkä inhimillisen kärsimyksen alueet jäävät omana aikanamme vaille huomiota ja vähätellyiksi?
3. Kuinka kristityt voivat todistaa yhdessä ristin voimasta?