Kristuksen rakkaus johtaa meidät sovintoon (2. Kor. 5:14–20)
Vuosi 2017 on reformaation merkkivuosi. Reformaation ydinviesti on sanoma Jumalan armosta ja rakkaudesta. Se kutsuu meidät kääntymään itsekeskeisyydestä ja oman edun tavoittelusta oikeuden-mukaisuuteen ja sovintoon. Uudistuminen on sovintoa niin Jumalan kuin ihmisten ja koko luoma-kunnan kanssa.
Samalla vietämme tasavaltamme satavuotisjuhlaa. Kiitollisina muistelemme menneiden sukupolvien työtä itsenäisyytemme ja vapautemme hyväksi. Myös ekumeeninen yhteistyö Suomessa juhlii sata-vuotista historiaansa. Kansakuntamme ominaispiirteitä ovat vapaus ja yhteisvastuullisuus sekä kirkkojen välinen yhteistyö.
Ekumeenisen rukousviikon teema sovinnosta on ajankohtainen. Näemme ympärillämme väkivaltaisia konflikteja, ihmisarvon polkemista sekä solidaarisuuden puutetta. Tarvitsemme rauhan ja sovinnon sanomaa sekä viisautta ratkaistaksemme ne ongelmat, joiden keskellä elämme. Sovinnon tekemiseen liittyy ongelmien tunnistaminen ja oikeudenmukaisten ratkaisujen etsiminen. Rukouspäivät ekumeenisella rukousviikolla 18. tammikuuta ja ekumeenisella vastuuviikolla 24. lokakuuta tarjoavat mahdollisuuden liittyä sovinnon ja rauhan työhön sekä yhteiseen rukoukseen.
Sovinnon syvin ulottuvuus on anteeksiantaminen ja anteeksisaaminen. Raamatun mukaan Kristuksen rakkaus jopa pakottaa kristittyjä sovintoon. Samoin kuin Kristus on rakastanut meitä ja sovittanut ihmiskunnan Jumalan kanssa, samoin meidänkin tulee rakastaa toisiamme ja etsiä sovintoa. Anteeksiantaminen on usein vaikeaa. Sotien tai erimielisyyksien jälkeen sovinnon rakentaminen voi kestää useiden sukupolvien ajan.
Jo sovinnon tielle lähteminen synnyttää rauhaa sekä itsessämme että ympärillämme. Rukousviikko kutsuu meitä etsimään rauhaa omassa ympäristössämme: myöntämään omat virheemme ja pyytämään niitä anteeksi. Samoin se kutsuu meitä kohtaamaan rakastavasti nekin ihmiset, jotka ovat kohdistaneet meihin kielteisiä tunteita tai sanoja. Ilman oikeudenmukaisuutta ja asioiden tietoista sovittelua rauha ja suhteiden eheytyminen eivät ole mahdollisia. Kristuksen rakkaus ei vain johda meitä sovintoon, vaan vie meidät työhön sovinnon ja rauhan puolesta.
Ensimmäisen rukouspäivän evankeliumi laupiaasta samarialaisesta havahduttaa kysymykseen lähimmäisestä. Kertomuksen muukalainen oli oikea lähimmäinen haavoitetulle ja ryöstetylle kansalaiselle. Lähimmäinen uskaltaa tulla lähelle ja auttaa kyselemättä. Tähän läheisyyteen ja auttamiseen myös meitä kehotetaan. Toisen rukouspäivän tekstit kutsuvat mielen muutokseen välinpitämättömyydestä rakkauteen. Ekumeenisella vastuuviikolla ajattelemme erityisesti niitä naisia, joiden itse-määräämisoikeus on kyseenalaistettu. Rohkea lähimmäisyys hädässä olevia kohtaan on kristillisen uskon keskeinen tunnusmerkki.
Vietämme kansakuntamme juhlavuotta kiitollisina kaikesta siitä hyvästä, mitä olemme saaneet. Kiitollisuus antaa sovinnollista mieltä toisia ihmisiä kohtaan ja auttaa jakamaan omastamme. Kiitollisuus sisältää toivon huomisesta. Kristuksen rakkaus johtaa meidät sovintoon itsemme ja toinen toisemme kanssa. Se auttaa meitä toimimaan lähimmäisenä siellä, missä meitä eniten tarvitaan. Kiitollisina kansakuntamme vapaudesta rukoilemme rauhaa ja sovintoa oman kansamme keskuuteen ja koko maailmaan.
Helsingissä 4. marraskuuta 2016
Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö