Aamoksen kirjan pääteema on Israelin kansaa odottava tuho, jollei se käänny pahuudestaan ja epäjumalanpalvonnasta ja palaa Herran luo.
Teksti on kaksiosainen: ensimmäinen osa (jakeet 10–12) kertoo taustan tapahtumalle: Betelin pappi, Amasja, on lähettänyt kuninkaalle viestin, jossa hän syyttää Amosta kapinan lietsonnasta. Jälkimmäinen osa kattaa jakeet 12–17 (joista kaksi jälkimmäistä ei ole päivän tekstissä). Niissä kerrotaan välienselvittelytilanteesta Aamoksen ja Amasjan välillä.
Amasja tahtoo mahdollisimman korkean auktoriteerin nimissä vaientaa profeetan ilmoittamalla, että kuningas määrää, kuka saa puhua hänen alueellaan. Siksi Aamoksen olisi palattava Juudaan eli toisen kuninkaan alueelle. Aamos kuitenkin vetoaa vielä korkeampaan auktoriteettiin (jae 15) ja sanoo Herran eli Israelin Jumalan lähettäneen hänet julistamaan sanomaa Israelia vastaan. Siksi hän ei voi vaieta ja siksi se, joka nousee profeettaa vastaan, nousee todellisuudessa Jumalaa vastaan.
Aamoksen ja Amasjan välienselvittelyssä oli kysymys myös rahasta (mihin Amasja viittasikin jakeessa 12). Kuningas Jerobeam I oli pystyttänyt Daniin ja Beteliin kultaisen vasikan palvontakohteeksi, jottei kansa kulkisi Jerusalemiin hengellisille juhlille. Aamoksen ja Amasjan mittelössä vastakkain ovat kaksi hengellistä instituutiota: yhteiskunnan tuella ja kannustamana toimiva Betelin (kultaisen vasikan) pyhäkkö ja Herran kutsusta toimiva Herran valtuuttama profeetta, jollaisia Aamoksen lisäksi olivat toki muutkin Jumalan herättämät profeetat.
Teksti puhuu myös yksittäisen ihmisen suhtautumisesta Jumalan ilmoitukseen. Kuvaako Amasjan reaktio myös meitä? Olemmeko yhtä vastahakoisia kuulemaan Jumalan sanaa ja noudattamaan sitä?
Onko niin, että sen sijaan, että ottaisimme vastaan Jumalan sanan lausuman tuomion elämästämme, koetamme päästä pälkähästä mollaamalla sanan julistajaa? Miksi meidän on niin vaikeaa yksinkertaisesti tunnustaa syntimme ja syyllisyytemme ja mennä niiden kanssa Herramme eteen armoa pyytämään? Miksi meidän on niin vaikeaa tunnustaa syyllistyneemme vääryyksiin?
Lopultakin rakkaudesta kansaansa kohtaan Jumala lähetti Aamoksen julistamaan sille tuomiota. Hän kertoi, mitä kansalle tapahtuisi, jollei se kääntyisi pahuudestaan Herran puoleen. Rakkauden vuoksi Aamoksen täytyi lausua ankarat sanat myös Amasjalle. Kysymys oli rakkaudesta, sillä sanojen tarkoituksena oli antaa tälle mahdollisuus kääntyä synneissään Herran puoleen saadakseen ne anteeksi.
Jukka Norvanto