Suomen Ekumeeninen Neuvosto käynnisti syksyllä 2016 yhteistyöneuvottelut Maahanmuuttoviraston kanssa kristityiksi kääntyneistä turvapaikanhakijoista. Kirkkojen kannalta oli huolestuttavaa, että kirkkojen jäsenet olivat joutuneet turvapaikkapuhuttelussa uskonsa vuoksi kyseenalaiseen valoon. Maahanmuuttoviraston kannalta taas oli hankalaa tietää, kuka oikeasti oli kääntynyt kristityksi ja kuka käytti kääntymistään pelkästään syynä turvapaikan saamiseen. Molempia tahoja huolestuttivat sellaiset kääntymiset, joissa kristityksi kastettu ei tiennyt esimerkiksi kasteen merkitystä.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston ja Maahanmuuttoviraston neuvotteluissa 5.12.2016 sovittiin, että kirkot /seurakunnat kirjoittaisivat kristityiksi kääntyneistä turvapaikkaa hakevista jäsenistään lausunnon Maahanmuuttovirastoa varten.
Kaste on kristillisten kirkkojen vahva elementti, joka liittää ihmisen yhteiseen uskoon ja kristillisen yhteisön jäseneksi. Tämä liittäminen ja liittyminen ovat avainasemassa kirkkojen toiminnassa, vaikka kastekäsitykset eri kirkoissa vaihtelevat. Näissä tapauksissa kyseessä on kuitenkin yleisemmin aikuisena toimitettava kaste, jonka perusteet ja käytännöt eri kirkoissa ovat varsin lähellä toisiaan. Kirkoissa ja niiden seurakunnissa on käytössä mm. riittävä ja monipuolinen kasteopetus, joka pidetään ennen kastetta. Kasteopetus tai seurakunnan pastorin kanssa käydyt keskustelut vahvistavat käsitystä siitä, kuka kastetaan ja milloin kasteen voi antaa. Kääntyminen kristityksi on oma prosessinsa. Se ei liity turvapaikan saamiseen. Sen sijaan kristilliseen yhteisöön liitettyjen usko ja yhteys sekä seurakunnan tuki jäsenilleen ovat kirkoille merkityksellisiä. Osallisuus seurakuntaan toteutuu yksilöllisellä tavalla. Kaikki yhteisöissä sisällä olevista eivät ole saaneet kastetta. Lausunnon voi kirjoittaa myös kasteopetuksessa olevista.
Lausunto tulisi liittää joko ennen puhuttelua lähetettäviin asiakirjoihin kastetodistuksen kanssa tai Maahanmuuttovirasto voisi sitä pyytää puhuteltavalta haastattelussa. Mikäli lausunto on etukäteen saatavissa asiakirjoissa, viraston työntekijä saisi siitä tietoa ja voisi käyttää sitä pohjana puhuttelussa.
Lausunnossa tulisi olla seuraavaa:
1) Turvapaikanhakijan henkilötiedot
2) Mikäli henkilö on jo kastettu, kastepäivä, -paikka ja -aika
3) Mihin kirkkoon ja seurakuntaan hakija kuuluu tai tulee kuulumaan
4) Kasteopetuksen ajankohta ja tuntimäärä
5) Lausunnonantajan käsitys kastetun uskonnollisesta vakaumuksesta
6) Lausunnonantajan näkemys kastetun osallisuudesta kristilliseen yhteisöön ja toimintaan
7) Lausunnonantajan nimi ja yhteystiedot
Lausunnonantajan tulisi olla valmis yhteydenottoon Maahanmuuttovirastosta, mikäli turvapaikanhakija antaa siihen suostumuksensa. Näin voidaan vielä varmistaa puuttuvia tietoja tai kysymyksiä. Maahanmuuttovirasto voi myös tällä tavoin vakuuttua kyseisen kirkon tai seurakunnan luotettavuudesta epäselvissä tapauksissa. Näin olleen lausunnonantajan tulee 1) tuntea kristityksi kääntynyt sekä 2) olla kirkon tai seurakunnan luotettu jäsen.
Kysymykset lausunnon osalta voi osoittaa joko oman kirkon maahanmuuttotyötä tekevälle asiantuntijalle tai Suomen Ekumeeniselle Neuvostolle.
25.1.2017
Suomen Ekumeenisen Neuvoston puolesta
Mari-Anna Pöntinen
pääsihteeri
______
Kuva: Jakrit Tamnakpho, freeimages.com