Aikuisten on katsottava peiliin: mitä voidaan tehdä sen eteen, että jokainen nuori saisi kokea olevansa osallinen ja turvassa. Muun muassa tämä viesti nousi esiin Suomen Ekumeenisen neuvoston (SEN) yhteiskunnallisten kysymysten jaoston koollekutsumassa keskustelussa, jossa etsittiin ratkaisuja nuorten keskusteluympäristön kehittämiseen.
Henkinen ympäristö, jossa tulevaisuuden tekijät, lapset ja nuoret, kasvavat, on yksi SEN:n yhteiskunnallisten kysymysten jaoston painopistealueista.
”Vihapuheen hillitseminen ja estäminen on ollut jo monien kampanjoiden aiheena. Nyt haluamme kehittää uusia toimintaverkostoja vihapuheen torjumiseksi ja käytännön yhteistyön sopimiseksi”, kertoo jaoston puheenjohtaja Risto Pontela.
Osallisuus vähentää vihan tarvetta
Vihapuhe todettiin keskusteluissa jo laajasti tunnistetuksi asiaksi. Seuraavaksi on pystyttävä tunnistamaan vihapuheen moninaiset syntysyyt.
Useassa puheenvuorossa korostettiin, että osattomuuden tunne synnyttää vihaa. Kriittistäkin ääntä kannattaa siksi myös aidosti kuunnella. Kun ihminen tulee kohdatuksi varauksettomasti omana itsenään ja saa kokea osallisuutta ja kuulluksi tulemisen tunnetta, turvallisuuden tunne lisääntyy. Turvallisuuden myötä vihapuheeseen ja vihatekoihin – johon kuuluu myös vaikeneminen väärään aikaan – ei enää ole tarvetta.
Aikuisilla todettiin olevan suuri vastuu tämän kokemuksen luomisessa. Olisi pystyttävä tunnistamaan rakenteet ja puhetavat, jotka aiheuttavat syrjintäkokemuksen ja osattomuutta, ja puututtava niihin.
Pyrkimys vastata vihapuheeseen provosoitumatta ja myönteisesti voi synnyttää kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja vähentää näin vihatekojen tarvetta.
Hyväpuhe vihapuhetta vastaan
Jotta vihapuheen vastapuhe – hyväpuhe, hyvän ja kauniin puhuminen – pääsisi esille, nuorille pitäisi tuottaa myönteisiä tapoja luoda tunnetta vallasta omaan elämään.
Hyvän puhumista vihapuheen sijaan voidaan keskustelijoiden mukaan edellyttää etenkin uskonnollisilta yhteisöiltä, mutta myös esimerkiksi poliittisilta päättäjiltä ja virkamiehiltä. Myös vähemmistöryhmät, joihin vihapuhe usein kohdistuu, on kutsuttava mukaan vihapuheen vastaisiin talkoisiin: yhteisöjen sisällä on osaajia, jotka voisivat auttaa kohtaamisissa ja oikean tiedon levittämisessä.
Uskonnollisten yhteisöjen mahdollisimman suuri heterogeenisyys nähtiin myös mahdollisena keinona vähentää vihapuheen syntymekanismia. Olisiko eri ryhmien mahdollista toimia yhdessä, sen sijaan että eri ikäiset toimivat eri ryhmissä tai esimerkiksi maahanmuuttajatyö toimii omana kokonaisuutenaan?
SEN:n yhteiskunnallisten kysymysten jaosto aikoo jatkaa vihapuheen vastaisen verkoston rakentamista.
”Vaikka haaste on iso, keskusteluympäristön parantaminen on mahdollista laajan yhteistyön kautta”, Risto Pontela toteaa.
Helsingissä 26.1.2018
Suomen Ekukmeeninen Neuvosto, Yhteiskunnallisten kysymysten jaosto
Lisätietoja:
Jaoston puheenjohtaja Risto Pontela, p. 040 557 3592
SEN, pääsihteeri Mari-Anna Auvinen, p. 040 134 1977