Suomen vapaakristillinen neuvosto, Frikyrklig samverkan ja ev.lut. kirkon Kirkkohallitus kokoontuivat maanantaina 25.8.2025 vuosittaiseen neuvonpitoon, jota kutsutaan kolmikantatapaamiseksi. Kokousta isännöi Frikyrklig samverkan ja kokouspaikkana oli Porvoon ruotsinkielinen vapaakirkko, jonne Roger Andersson toivotti kokousväen tervetulleeksi.
Helsingin Filadelfia-seurakunnan pastori Kenneth Grönroos antoi katsauksen muuttuvaan globaaliin uskonnolliseen kenttää ja kehitystrendeihin. Jää toki nähtäväksi, kuinka pysyviksi nykyiset trendit muuttuvat, Grönroos totesi. Ruotsin Nuorisobarometri kertoi alkuvuodesta, että Jeesus trendaa sosiaalisessa mediassa vuonna 2025. Nuorten miesten hakeutumisesta kristinuskon piiriin on puhuttu jo jonkin aikaa ja tuoreimmat luvut suomen ev.lut. kirkon rippikoulukyselystä näyttävät, että myös nuorten naisten uskonnollisuus kehittyy samaan suuntaan.
Tämä trendi näkyy myös Ruotsin luterilaisen kirkon jäsenluvuissa, eikä vähiten nuorten keskuudessa. Kristinuskosta on tullut kiinnostavaa. Media on käsitellyt hengellisiä tapahtumia ennakkoluulottomasti. Nuoret puhuvat uskosta avoimesti, aikuiskasteiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta kymmeniä prosentteja. Ruotsissa on esitetty, että kyse on konservatiivisesta liikehdinnästä, mutta kirkkohistorioitsija Joel Halldorf on huomauttanut että kyse on ihmisistä, jotka liittyvät progressiiviseen Ruotsin luterilaiseen kirkkoon, ei esimerkiksi katoliseen tai vapaiden suuntien kirkkoihin.
Myös Englannissa Raamattuseura on julkaissut ilmiöstä raportin otsikolla The Quiet Revival (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Englannissa jumalanpalveluselämään osallistumisessa nähdään kasvua erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten parissa.
Se sekularisaatio, jota on povattu 1800-luvun lopulta lähtien tieteen kehityksen myötä, ei näyttäisi toteutuvan ennustetusti, vaan islamin nousu ja helluntaikarismaattinen herätys haastavat tämän ajatusmallin. 1990-luvulta onkin puhuttu desekularisaatiosta. Sekularisaatio tulee nähdä monisäikeisenä: sen ulottuvuuksia ovat esimerkiksi kirkon ja yhteiskunnan tehtävien eriytyminen, vähenevä osallistuminen kirkon elämään, instituutioiden maallistuminen, maallistuminen kirkon sisällä.
Huomattava on myös, että kokonaiskuvassa kirkosta eroaa edelleen enemmän ihmisiä kuin siihen liittyy. Maallistumista ja uskonnon merkityksen kasvua tapahtuu molempia samanaikaisesti. Keskustelussa nousikin esiin, että kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kokoiskuvassa voi nyt saatavan tiedon perusteella tehdä uskonnollisuuden kehityssuunnasta.
Kirkoilla voi kuitenkin olla käsissään momentun uusien sukupolvien tavoittamiseksi sanomallaan. Nuoret etsivät turvaa, toivoa ja identiteettiäs. Sota Euroopassa ja ilmastoahdistus ajavat heitä etsimään elämän merkityksellisyyttä, kristinusko tarjoaa yhteenkuuluvuutta ja vakautta epävarmassa maailmassa. Uskonnon pariin hakeudutaan myös reaktiona yksilökeskeisyyteen ja kulutusyhteiskuntaan. Arvotyhjiössä, jonka kulutuskeskeisyys luo Jeesus näyttäytyy aitona ja ei-kaupallisena hahmona.
Hengellisyys muuttuu hyväksytymmäksi, se ei herätä häpeää vaan siitä voidaan keskustella positiivisessa hengessä. Englantilainen raportti The Quiet Revival näkee, että kristillinen usko on kulttuurisesti hyväksyttyä ja nuoret kaipaavat merkitystä, järjestystä ja yhteenkuuluvuutta.
Jeesus inspiroi ja usko nähdään radikaalina toimintana ja vastakulttuurina, nuorille uskonto on aktiivinen valinta. Digitaaliset alustat luovat globaalin areenan kristillisille sisällöille.
Nuorten kohtaamiseen Grönroos nosti esiin joitakin ohjenuoria, muun muassa että seurakunta voi olla paikka, jossa on tilaa kysymyksille ja pohdiskelulle, ja nuorille kannattaa antaa vastuutehtäviä, joka luo ja vahvistaa osallisuutta ja antaa myös mahdollisuuden elää uskoa todeksi tekojen kautta.
Kenneth Grönroosin esitys herätti vilkasta ajatustenvaihtoa ja pohdintaa. Päivän päätteeksi luotiin katseet myös tulevaan ja keskusteltiin kolmikantatapaamisten tulevaisuudesta. Tapaamisia on järjestetty 2000-luvun ajan ja ne ovat antaneet mahdollisuuden tutustua, päivittää tietoja kirkkojen ajankohtaisista kysymyksistä epämuodollisessa keskusteluasetelmassa. Nyt pohdinnassa oli, miten tapaamiset suhteutuvat muihin kokouksiin, muun maussa Suomen Ekumeenisen Neuvoston koollekutsumiin säännöllisiin kirkonjohtajien tapaamisiin, joihin kutsutaan SEN:n kaikkien 16 jäsenkirkon johtajat. Päätettiin sopia kolmikantatapaaminen vuodelle 2026 ja jatkaa silloin keskustelua tapaamisten aikataulusta ja sisällöstä yhteisöjen toiveiden perusteella.
Kolmikantaneuvottelu Porvoossa – globaalit uskonnollisuuden kehitystrendit
Suomen vapaakrisitllinen neuvosto, Frikyrklig samverkan ja ev.lut. kirkon kirkkohallitus kokoontuivat maanantaina 25.8.2025 vuosittaiseen neuvonpitoon, jota kutsutaan kolmikanta. Kokousta isännöi Frikyrklig samverkan ja kokouspaikkana oli Porvoon ruotsinkielinen vapaakirkko, jonne Roger Andersson toivotti kokousväen tervetulleeksi.
Helsingin Filadelfia-seurakunnan pastori Kenneth Grönroos antoi katsauksen muuttuvaan globaaliin uskonnolliseen kenttää ja kehitystrendeihin. Jää toki nähtäväksi, kuinka pysyviksi nykyiset trendit muuttuvat, Grönroos totesi. Ruotsin Nuorisobarometri kertoi alkuvuodesta, että Jeesus trendaa sosiaalisessa mediassa vuonna 2025. Nuorten miesten hakeutumisesta kristinuskon piiriin on puhuttu jo jonkin aikaa ja tuoreimmat luvut suomen ev.lut. kirkon rippikoulukyselystä näyttävät, että myös nuorten naisten uskonnollisuus kehittyy samaan suuntaan.
Tämä trendi näkyy myös Ruotsin luterilaisen kirkon jäsenluvuissa, eikä vähiten nuorten keskuudessa. Kristinuskosta on tullut kiinnostavaa. Media on käsitellyt hengellisiä tapahtumia ennakkoluulottomasti. Nuoret puhuvat uskosta avoimesti, aikuiskasteiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta kymmeniä prosentteja. Ruotsissa on esitetty, että kyse on konservatiivisesta liikehdinnästä, mutta kirkkohistorioitsija Joel Halldorf on huomauttanut että kyse on ihmisistä, jotka liittyvät progressiiviseen Ruotsin luterilaiseen kirkkoon, ei esimerkiksi katoliseen tai vapaiden suuntien kirkkoihin.
Myös Englannissa Raamattuseura on julkaissut ilmiöstä raportin otsikolla The Quiet Revival (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Englannissa jumalanpalveluselämään osallistumisessa nähdään kasvua erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten parissa.
Se sekularisaatio, jota on povattu 1800-luvun lopulta lähtien tieteen kehityksen myötä, ei näyttäisi toteutuvan ennustetusti, vaan islamin nousu ja helluntaikarismaattinen herätys haastavat tämän ajatusmallin. 1990-luvulta onkin puhuttu desekularisaatiosta. Sekularisaatio tulee nähdä monisäikeisenä: sen ulottuvuuksia ovat esimerkiksi kirkon ja yhteiskunnan tehtävien eriytyminen, vähenevä osallistuminen kirkon elämään, instituutioiden maallistuminen, maallistuminen kirkon sisällä.
Huomattava on myös, että kokonaiskuvassa kirkosta eroaa edelleen enemmän ihmisiä kuin siihen liittyy. Maallistumista ja uskonnon merkityksen kasvua tapahtuu molempia samanaikaisesti. Keskustelussa nousikin esiin, että kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kokoiskuvassa voi nyt saatavan tiedon perusteella tehdä uskonnollisuuden kehityssuunnasta.
Kirkoilla voi kuitenkin olla käsissään momentun uusien sukupolvien tavoittamiseksi sanomallaan. Nuoret etsivät turvaa, toivoa ja identiteettiäs. Sota Euroopassa ja ilmastoahdistus ajavat heitä etsimään elämän merkityksellisyyttä, kristinusko tarjoaa yhteenkuuluvuutta ja vakautta epävarmassa maailmassa. Uskonnon pariin hakeudutaan myös reaktiona yksilökeskeisyyteen ja kulutusyhteiskuntaan. Arvotyhjiössä, jonka kulutuskeskeisyys luo Jeesus näyttäytyy aitona ja ei-kaupallisena hahmona.
Hengellisyys muuttuu hyväksytymmäksi, se ei herätä häpeää vaan siitä voidaan keskustella positiivisessa hengessä. Englantilainen raportti The Quiet Revival näkee, että kristillinen usko on kulttuurisesti hyväksyttyä ja nuoret kaipaavat merkitystä, järjestystä ja yhteenkuuluvuutta.
Jeesus inspiroi ja usko nähdään radikaalina toimintana ja vastakulttuurina, nuorille uskonto on aktiivinen valinta. Digitaaliset alustat luovat globaalin areenan kristillisille sisällöille.
Nuorten kohtaamiseen Grönroos nosti esiin joitakin ohjenuoria, muun muassa että seurakunta voi olla paikka, jossa on tilaa kysymyksille ja pohdiskelulle, ja nuorille kannattaa antaa vastuutehtäviä, joka luo ja vahvistaa osallisuutta ja antaa myös mahdollisuuden elää uskoa todeksi tekojen kautta.
Kenneth Grönroosin esitys herätti vilkasta ajatustenvaihtoa ja pohdintaa. Päivän päätteeksi luotiin katseet myös tulevaan ja keskusteltiin kolmikantatapaamisten tulevaisuudesta. Tapaamisia on järjestetty 2000-luvun ajan ja ne ovat antaneet mahdollisuuden tutustua, päivittää tietoja kirkkojen ajankohtaisista kysymyksistä epämuodollisessa keskusteluasetelmassa. Nyt pohdinnassa oli, miten tapaamiset suhteutuvat muihin kokouksiin, muun maussa Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) koollekutsumiin säännöllisiin kirkonjohtajien tapaamisiin, joihin kutsutaan SEN:n kaikkien 16 jäsenkirkon johtajat. Päätettiin sopia kolmikantatapaaminen vuodelle 2026 ja jatkaa silloin keskustelua tapaamisten aikataulusta ja sisällöstä yhteisöjen toiveiden perusteella.