Hyväksytty SEN:n yleiskokouksessa 25.4.2023
Nimi ja kotipaikka
1 §
Yhdistyksen nimi on Suomen Ekumeeninen Neuvosto ry, ruotsiksi Ekumeniska Rådet i Finland rf. Yhdistystä nimitetään jatkossa näissä säännöissä neuvostoksi. Neuvoston viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Neuvoston kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Tarkoitus ja toiminta
2 §
Neuvoston tarkoitus on kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteistyöelimenä
- edistää pyrkimyksiä kohti Kristuksen kirkon näkyvää ykseyttä
- vahvistaa kristittyjen yhteyttä, palvelua ja todistusta Suomessa
- vahvistaa kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen ääntä yhteiskunnassa
- toimia kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kohtaamispaikkana.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvosto
- kutsuu kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja niiden jäseniä keskinäiseen vuorovaikutukseen
- keskustelee ajankohtaisista ekumeenisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä
- järjestää neuvotteluja, seminaareja ja konferensseja
- tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä kristillisen etiikan pohjalta
- voi perustaa jaostoja, joihin jäsenet, tarkkailijat ja kumppanuusjärjestöt nimeävät edustajia ja muita asiantuntijoita
- voi perustaa työryhmiä, joihin hallitus kutsuu harkintansa mukaan jäsenten, tarkkailijoiden ja kumppanuusjärjestöjen edustajia sekä muita asiantuntijoita
- harjoittaa julkaisutoimintaa
- pitää yhteyttä jäseniinsä, tarkkailijoihinsa ja kumppanuusjärjestöihinsä ja eri ekumeenisiin järjestöihin Suomessa ja ulkomailla.
Jäsenyys
4 §
Neuvoston varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko sekä ne Suomessa rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat, yhdistykset ja säätiöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta neuvoston yleiskokous.
5 §
Neuvoston tarkkailijoiksi voidaan hyväksyä Suomessa rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat, yhdistykset ja säätiöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.
Tarkkailijan hyväksyy hakemuksesta neuvoston yleiskokous.
6 §
Neuvoston kumppanuusjärjestöiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kristittyjen yhteyttä edistävät rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt.
Kumppanuusjärjestön hyväksyy hakemuksesta neuvoston yleiskokous.
7 §
Jäsen, tarkkailija tai kumppanuusjärjestö voi erota neuvostosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta neuvoston yleiskokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallituksella on oikeus erottaa jäsen, tarkkailija tai kumppanuusjärjestö neuvostosta, jos tämä on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on neuvostoon liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään huomattavasti vahingoittanut neuvostoa tai ei enää täytä neuvoston säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Neuvoston yleiskokous
8 §
Neuvosto pitää vuosittain kaksi yleiskokousta.
Kevätkokous pidetään viimeistään 30. huhtikuuta ja syyskokous viimeistään 15. marraskuuta.
Hallituksen on kutsuttava yleiskokous koolle vähintään neljä viikkoa ennen kokousta jäsenille lähetetyillä kutsuilla.
Mikäli varsinainen jäsen haluaa saada jonkin asian yleiskokouksen käsiteltäväksi, on sen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään kuusi viikkoa ennen kokousta.
Varsinaiset jäsenet nimeävät yleiskokousedustajansa kolmivuotiskaudeksi. Edustajien lukumäärässä otetaan huomioon jäsenyhteisön koko. Alla mainitun vaihteluvälin jälkimmäinen luku ilmaisee edustajien enimmäismäärän:
Suomen evankelis-luterilainen kirkko: 15–20
Suomen ortodoksinen kirkko: 5–10
Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, yhdistys tai säätiö: 1–3
Varsinaisten jäsenten edustajilla on neuvoston yleiskokouksessa läsnäolo-, puhe-, ääni- ja aloiteoikeus.
Yleiskokouksessa on jokaisella varsinaisen jäsenen edustajalla yksi ääni. Edustajan estyneenä ollessa jäsen voi kirjallisesti valtuuttaa toisen henkilön toimimaan edustajana kokouksessa.
Tarkkailijoiden ja kumppanuusjärjestöjen edustajilla, jaostojen puheenjohtajilla ja sihteereillä (tai heidän varahenkilöillään) sekä yleiskokoukseen kutsutuilla vierailla on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei aloite- eikä äänioikeutta.
Kevät- ja syyskokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
9 §
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- käsitellään muut hallituksen esittämät kokouskutsussa mainitut asiat.
10 §
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle, valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet joka kolmas vuosi: puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa, sekä vähintään neljä ja enintään kuusi muuta varsinaista jäsentä sekä varajäsentä
- valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
- päätetään jaostojen asettamisesta
- käsitellään muut hallituksen esittämät kokouskutsussa mainitut asiat.
11 §
Ylimääräinen yleiskokous pidetään, kun neuvoston yleiskokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme varsinaista jäsentä tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista edustajista hallitukselta tiettyä asiaa varten vaatii.
Päätökset
12 §
Yleiskokouksen päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä. Uusien varsinaisten jäsenten hyväksymiseen tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä.
Hallitus
13 §
Hallitus on valmisteleva ja toimeenpaneva elin. Syyskokous valitsee hallituksen. Hallitus voi asettaa työjaoston sekä pysyviä ja tilapäisiä työryhmiä, joiden tehtävänä on valmistella asioita hallitukselle.
Hallitus pyritään muodostamaan varsinaisten jäsenten edustajista siten, että hallituksessa on vähintään yksi jäsen luterilaisesta kirkosta, ortodoksisesta kirkosta, katolisesta kirkosta, suomenkielistä vapaata kristillisyyttä edustavasta yhteisöstä sekä ruotsinkielistä vapaata kristillisyyttä edustavasta yhteisöstä kustakin.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa sekä vähintään neljä ja enintään kuusi muuta jäsentä. Hallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varaedustaja. Hallituksen jäsenen toimikausi on enintään kolme perättäistä kolmivuotiskautta.
Pääsihteerillä ja hänen kutsumillaan neuvoston työntekijöillä on hallituksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Hallitus tai sen puheenjohtaja voi tarvittaessa kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita kuultavaksi.
Hallituksen toimikausi on kolme kalenterivuotta.
Hallitus on päätösvaltainen, jos läsnä on puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä niin, että vähintään kolme neuvoston jäsentä on edustettuna. Kokous voidaan järjestää myös etäyhteyksien avulla.
Henkilöstö
14 §
Neuvostolla on pääsihteeri, jonka valitsee neuvoston yleiskokous hallituksen esityksestä. Pääsihteerin toimikausi on viisi vuotta. Pääsihteeri voidaan valita korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Taloudenhoitajan ja muun henkilöstön valitsee hallitus. Hallitus määrittelee henkilöstön toimenkuvat.
Nimenkirjoittajat
15 §
Neuvoston nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pääsihteeri tai hallituksen määräämä henkilö, kaksi yhdessä.
Jäsenmaksu
16 §
Liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta päättää Suomen Ekumeenisen Neuvoston yleiskokous syksyn kokouksessaan.
Talous
17 §
Neuvoston tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään maaliskuun 15. päivänä. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
18 §
Toimintansa tukemiseksi neuvosto voi ottaa vastaan avustuksia sekä testamentti- ja muita lahjoituksia, omistaa ja hallita tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa kustannustoimintaa sekä yhdistyslain 5 §:ssä tarkoitettua taloudellista toimintaa.
Sääntöjen muuttaminen
19 §
Sääntöjen muuttamisesta päättää neuvoston yleiskokous. Päätökseen tarvitaan vähintään kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä. Sääntöjen muuttamisesta on mainittava kokouskutsussa.
Neuvoston purkautuminen
20 §
Neuvoston purkamisesta päätetään kahdessa neuvoston viimeisessä yleiskokouksessa kolmen kuukauden välein. Päätökseen tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä. Neuvoston varat käytetään sääntöjen 2 §:ssä mainittuun tarkoitukseen jälkimmäisen purkamisesta päättävän kokouksen määrittelemällä tavalla. Jos neuvosto lakkautetaan, sen varat käytetään samaan tarkoitukseen. Neuvoston arkisto luovutetaan Suomen kansallisarkistoon.
