Suomen Ekumeeninen Neuvosto kutsui kumppanuusjärjestöjään yhteiselle lounaalle Helsingissä. Ravintola Sunnissa pidetyssä tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoiset alustukset Puistokatu 4:n toiminnanjohtaja Minttu Jaakkolalta ja Filantropia ry:n järjestötyöntekijä Milja Sarlinilta.
Puistokatu 4 edistää ympäristökriisissä tarvittavaa nopeaa kulttuurin muutosta. Se toimii yhteisönä ja alustana tutkimukselle, yhteistyölle ja kohtaamisille. Jäseneksi voivat hakea tutkijat, taitelijat ja yhteisöt, jotka työssään edistävät ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tieteen ja toivon talo tarjoaa jäsenilleen muun muassa tiloja, verkoston, kohtaamisia ja koulutusta. Siellä työskenteleekin yhteensä yli 60 toimija- ja tutkijajäsentä eri aloilta. Lisäksi talossa järjestetään kaikille avoimia tapahtumia ja tiloja on mahdollista vuokrata. Hanketta rahoittavat TAH-säätiö ja Maj ja Tor Nesslingin säätiö. Puistokatu 4 on erinomainen esimerkki yhteistyön, verkostojen ja osallisuuden voimasta.
– Jos lähdemme suunnittelemaan jotain uutta, lähdemme aina liikenteeseen siitä, kenen kanssa tätä kannattaisi lähteä tekemään. Myös jäsenemme kokevat yhteisöllisyyden valtavana voimavarana. Kyselyissä talossa työskentely on lisännyt omaa työmotivaatiota ja työn edistymistä sekä työhyvinvointia. On helpottavaa, kun huomaa, ettei ole näiden jättimäisten haasteiden keskellä yksin, kertoo Jaakkola.
Puistokatu 4 pyrkii synnyttämään ymmärrystä ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentumisesta ja henkilökohtaisesta vallasta osana muutosta.
– Ydinkysymyksemme on ”Millaista valtaa sinulla on rakentaa planeetan rajoihin mahtuvaa hyvää elämää?”. Tärkein tehtävämme on luoda toivoa. Me voimme vaikuttaa, me voimme muuttaa asioita, kannusti Jaakkola.
Milja Sarlin esitteli alustuksessaan ortodoksisen kirkon rahoittamaa Yhdessä kirkossa -hanketta. Hankkeen tavoitteena on edistää sotaa paenneiden ukrainalaisten kotoutumista. Nelivuotinen hanke käynnistyi huhtikuun alussa ja sitä koordinoi ortodoksisen kirkon lähetystyön ja diakonian järjestö Filantropia ry.
– Ukrainan ortodoksinen kirkko elää hankalassa tilanteessa, koska osa ortodokseista on Moskovan patriarkaatin alla, osa taas ekumeenisen patriarkaatin alaisia ja molemmista ryhmistä tulee ukrainalaisia tänne. Myös ukrainan- ja venäjänkielisyys on iso asia. Hankkeessa pyritään rakentamaan yhteyttä myös heidän välilleen, kertoo Sarlin.
Ensimmäiset viikot on pyritty perehtymään tilanteeseen ja luomaan kokonaiskuvaa siitä, millaista osaamista ja verkostoja Filantropialla on. Hankkeessa on muodostettu ryhmiä, joiden tehtävänä on syventyä hengellisen työn, viestinnän, koulutuksen ja kotoutumisen kysymyksiin. Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu 2–3 kertaa vuodessa seuraamaan toteutumista ja suuria linjoja.
– Varsinainen työ toteutuu paikallistasolla ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kotoutuminen tapahtuu siellä, missä ihmiset ovat. Pyrimme myös siihen, että ukrainalaiset itse ovat hankkeessa mukana kertomassa tarpeistaan. Ortodoksisen kirkon ja seurakuntien piirissä on jo tehty paljon työtä ukrainalaisten parissa. Siitä ei vain ehkä ole muistettu kertoa ja jakaa muille. Tämän projektin tavoitteena on rakentaa eri seurakuntien alueella uusia toimintatapoja niin, että saisimme pappien lisäksi muitakin suunnittelemaan ja kehittämään työtä paikallisyhteisöissä, kuvaili Sarlin hanketta.
Tilaisuuden lopuksi osallistujilla oli vielä mahdollisuus pohtia pienissä ryhmissä, mitä Jaakkolan ja Sarlinin esittelemästä verkostolähtöisestä työtavasta ja uuden toiminnan käynnistämisestä voisi viedä omaan järjestöön. Joku osallistujista totesikin, että vaikka tavoitteet ja toimintaresurssit saattavat olla varsin erilaisia, painitaan järjestömaailmassa silti samanlaisten haasteiden kanssa. Siksi kumppanuusfoorumin kaltaiset vertaistapaamiset ovat tärkeitä.
