Nikean kirkolliskokouksen ja uskontunnustuksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi Suomen Ekumeeninen Neuvosto järjesti 19.5. – 26.5.2025 matkan Nikean, Konstantinopolin ja Khalkedonin ekumeenisten kirkolliskokousten sijoille Istanbuliin ja İznikiin. Matkan aikana vierailtiin paikoissa, joissa konsiilit pidettiin, vietetään katolista, ortodoksista ja protestanttista liturgiaa, vieraillaan kirkoissa ja historiallisissa paikoissa, tavattiin paikallisia kristittyjä ja osallistuttiin paikalliseen Nikean juhlavuoden ohjelmaan.
Lue myös matkan ensimmäisistä päivistä: osa 1 ”Kuka antaa meille siivet kuin kyyhkysille? Opinto- ja pyhiinvaellusmatka Turkkiin
Istanbulin aurinkoinen ja lämmin 30+ asteinen ilma ei pysäyttänyt matkalaisia torstainakaan. Torstaiaamuna 22.5.2025 bussi vei ryhmän Aasian puolelle, jossa käytiin entisessä Khalkedonissa. Päivä alkoi käynnillä Hagia Triadan eli Pyhän Kolminaisuuden kirkossa, jossa jokainen sai viettää hiljaisen rukoushetken ja ihailla kirkon kaunista puutarhaa. Sen jälkeen jatkettiin pyhän Eufemian ortodoksiseen kirkkoon – sen samannimisessä edeltäjässä pidettiin vuonna 451 j.Kr. Khalkedonin kirkolliskokous. Päivän aikana ehdittiin vielä käydä Surp Takavor -armenialais-apostolisessa kirkossa sekä Surp Levon-armenialais-katolisessa kirkossa. Teemana olivat Efesoksen ja Khalkedonin konsiilit sekä orientaalikirkot.
Armenialais-apostolinen kirkko on Armenian kansallinen kirkko. Se kuuluu orientaalis-ortodoksisiin kirkkoihin, eikä omaksunut Khalkedonin synodin päätöstä Kristuksen kahdesta luonnosta (Kristus on yhtä aikaa sekä todellinen ihminen että todellinen Jumala). Armenialais-apostolinen kirkko hylkäsi Khalkedonin kirkolliskokouksen (451) vuonna 554 ja omaksui miafysiittisen kristologian (Kristuksella on yksi luonto).
Armenialais-katolinen kirkko perustettiin vuonna 1742, kun Abraham Ardzivian nimitettiin armenialaiskatolisten patriarkaksi. Kirkko on täydessä yhteydessä paaviin ja on Rooman katoliseen kirkkoon kuuluva armenialaista perinnettä noudattava kirkko. He hyväksyvät Khalkedonin päätöksen Kristuksen kahdesta luonnosta. Yhteenvetona Emil Anton kertoi, että vaikka enemmistö armenialaisista hylkäsi Khalkedonin, jotkut yhteisöt ja yksilöt pysyivät tai palasivat Rooman yhteyteen ja heistä kasvoi myöhemmin oma katolinen haara. Lisätietoa: https://en.wikipedia.org/wiki/Armenian_Apostolic_Church (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Isä Heikki Huttunen ja Emil Anton antoivat tuhdin paketin historiaa sekä matkalla Khalkedoniin sekä paikoissa, joissa kävimme. Illalla oli vielä mahdollisuus osallistua armenialaiseen kirkkomusiikin konserttiin isä Heikki Huttusen johdolla.
Perjantai omistettiin taas päivälle Istanbulissa. Päivän teemana olivat 500-600 luvuilla pidetyt Konstantinopolin II ja III kirkolliskokoukset sekä protestanttiset kirkot. Valitettavasti saksalainen protestanttikirkko jäi pois, koska siellä oli vierailijoita. Aamun päätapahtuma oli keisari Justianuksen rakennuttama Hagia Sophia, joka aikoinaan oli maailman suurin kirkko, ja koko kristikunnan pääkirkko.
Vierailu tehtiin myös maanalaiseen vesisäiliöön, jossa on pidetty jopa konsertteja (kuvat yllä). Krimin muistokirkossa pidettiin metodistien pyhiinvaellusmessu, joka oli yhteistyössä metodistien ja luterilaisten kanssa. Sen jälkeen saimme vielä kuulla Tamaran kertomana Turkin Pipliaseuran toiminnasta(kuva alla). Turkissa asuu noin 80 miljoonaa asukasta ja vain noin 100 000–200 000 on kristittyjä, eli noin 0,2 % väestöstä. Tarkkaa lukua ei tiedetä, koska kaikki eivät ole rekisteröityneitä kristityiksi. Tamara kertoi myös, että muslimien keskuudessa on suuri kiinnostus kristinuskoa kohtaan. Turkin Pipliaseuralle tulee myös pyyntöjä vankiloista. Vangit pyytävät lähettämään heille Raamatun. Tamara kertoi, että hänen mielestään kirkkojen ekumeenista yhteistyötä tulee parantaa merkittävästi. Tässä Turkin Pipliaseura on saanut olla raivaamassa tietä ekumeeniselle yhteistyölle.
Lauantaina bussi vei matkalaiset Istanbulista 2,5 tunnin matkalle Iznikiin eli Nikeaan. Päiväretkellä vierailtiin mm. Hagia Sofian kirkossa, jossa pidettiin Nikean II kirkolliskokous. Kirkko toimii nykyisin moskeijana. Iznikissä nähtiin myös vanhoja muureja ja portteja, jotka kiertävät kaupunkia vielä tänään. Vielä ennen lounasta ehdittiin tutustua Neoflytoksen basilikan raunioihin. Iznikissä asuu noin 5000 asukasta, ja paikka on istanbulilaisten lomailijoiden suosiossa.
Sunnuntai oli lauantain lisäksi yksi matkan kohokohdista, koska ryhmämme sai osallistua yhdessä arkkipiispa Elian kanssa Ekumeenisen patriarkaatin keskuksessa pyhän Georgioksen katedraalissa toimitettuun liturgiaan. Amerikkalais-kreikkalaisen hiippakunnan arkkipiispa Elpidoforos oli läsnä liturgiassa. Jumalanpalveluksen jälkeen Hänen Kaikkipyhyytensä Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos osoitti kiitoksensa läsnäolijoille. Arkkipiispa Elian etukäteen lähettämän kirjeen ansiosta saimme osallistua Hänen Kaikkipyhyytensä vastaanotolle, ja saimme tuoda myös Suomen Ekumeenisen Neuvoston terveiset. Piispa Raimo esiteltiin myös patriarkalle. Patriarkaatin sisäpuolella papit pukeutuivat papinpukuun, mutta periaatteessa Turkissa uskonnollinen pukeutuminen on kiellettyä, mutta siihen ei puututa. Jollain alueilla paikallinen väestö voi kuitenkin reagoida uskonnolliseen pukeutumiseen negatiivisesti.
Sunnuntai-iltapäivä oli ryhmälle vapaata, ja jotkut kävivätkin ostamassa tuliaisia kotiin tai vierailemassa paikoissa, joita ei oltu vielä nähty. Ilta huipentui Bosporinsalmen risteilyyn, josta voi olla monta mielipidettä. Illalla laivalla oli kansantanssiesityksiä, jongleerausta ja matkaoppaamme Emil Anton sai myös tilaisuuden jongleerata ja sai raikuvat aplodit. Suomalaiset totesivat, että oli parempi esiintyjä Suomesta. Ilta päättyi vatsatanssiesitykseen. Musiikki soi kovaa, joten jotkut matkalaisista tekivät paperilautasliinoista kertakäyttökorvatulpat. Valitettavasti illalla satoi, joten kannella ei kauan pystynyt seisomaan ja ihailemaan Istanbulin valoja.
Viikko sisälsi mielenkiintoisen katsauksen Nikean uskontunnustuksen kehitysvaiheista, kirkkohistoriasta sekä turkkilaisesta vieraanvaraisuudesta. Kiitos hyvän paikallisoppaan sekä omien oppaidemme ansiosta, saimme aika kattavan kuvan kirkolliskokouksista. Kuten Tamara Turkin Pipliaseurasta pyysi: ” Rukoilkaa meidän puolestamme, ja rukoilkaa että saamme olla Kristuksen valona.” Tämän pitäisi olla meidän oma rukouksemme myös: että saisimme olla Kristuksen valon pyhiinvaeltajina tässä ajassa.
Lue lisää Credo 2025 juhlavuodesta, Nikean kirkolliskokouksesta ja Nikean uskontunnustuksen ekumeenisesta käytöstä: Credo – juhlavuosi 2025
Teksti: Mayvor Wärn-Rancken
Kuvat: Mayvor Wärn-Rancken, paitsi patriarkaatissa kuvasi Hanna Lehto, SEN:n tervehdyksen patriarkalle Vilma Niemi ja kuva Tamara XX MArkus Österlund.