Suomen Ekumeeninen Neuvoston (SEN) kevätseminaarin 10.4.2025 kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä aiheena oli kristittyjen kokema vaino. Seminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja henkilökohtaisia kokemuksia Suomesta ja maailmalta. Päivän alkusanat lausui ja rukoukseen johdatti metropoliitta Ambrosius (ort.) toivottaen seminaariväen tervetulleeksi Sofiaan ja pohtien suomalaisen ekumenian merkitystä. Seminaarin avasi pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken (SEN).
Seminaarin pääpuhuja TT, FT, dosentti Risto Jukko (lut.) avasi kristittyjen vainot globaalista näkökulmasta sukeltaen tarkastelemaan aikalaislähteiden valossa historiallisia vainoja, miten vainot ja marttyyrius ovat muokanneet kristittyjen identiteettiä ja itseymmärrystä ensimmäisinä vuosisatoina ja miten laajasta ja haastavasta aiheesta on kysymys nykypäivänäkin eri puolilla maailmaa.
Kommenttipuheenvuoroissa ääneen pääsivät vainottujen kanssa kansainvälisesti työskentelevät Jockum Krokfors (Martyrkyrkans Vänner), Miika Auvinen (Open Doors), YTT projektipäällikkö Minna Rasku (Filantropia ry) erityisesti Syyrian tilanteesta ja kokemusasiantuntija Rev. Parvez Gill (angl.) Pakistanista. Paneelikeskustelussa pohdittiin, miten vainottuja kristittyjä voi tukea TT, dosentti Tomi Karttunen (lut.) johdolla. Kokonaiskuva muodostuu raa`aksi ja karuksi, kun tarkastellaan vainon muotoja, kuten alaikäisten lasten pakkoavioliittoja ja väkivaltaa, jota ihmiset kokevat uskonsa tähden.
Kristittyjen kohtaama vaino on globaalisti lisääntynyt, tästä kertoo muun muassa vuosittain julkaistava World Watch List. Kristityt ovat ahtaalla monissa maissa uskonnonvapauden heiketessä ja kansallismielisyyden noustessa. Seminaarissa todettiin, että ekumeenisesta näkökulmasta kirkot ovat yhtä Kristuksessa ja voivat sitä kautta toimia yhdessä vainoja vastaan ja tukea vainottuja. Eri järjestöt ovat samalla asialla yhteistyössä. Lännessä tietoisuus vainoista onkin kasvanut ja asiaa on tärkeää pitää esillä ja marttyyrejä on tärkeää muistaa julkisesti. Rukous, varojen lahjoittaminen ja asian esillä pitäminen nähtiinkin tärkeimpinä työkaluina, joita seurakunnat ja yksittäiset kristityt voivat käyttää tukeakseen vainottuja kirkkoja. Suomalaiset kirkot ja seurakunnat voivat kutsua vainottuja todistamaan uskostaan ja lisäämään tietoisuutta.
Järjestöt tekevät myös vaikuttamistyötä päättäjien suuntaan. Työtä tehdään sekä yksittäisten vainottujen asiaa ajaen että laajemmin hallintokoneistoissa. Suomella on hyvä maine ulkomailla ja siksi vaikuttamistyölle on hyvät edellytykset kansainvälisissä verkostoissa. Esimerkiksi voidaan ajaa sitä, että hallitusta toimii EU:ssa, sillä EU ja USA pystyvät asettamaan valtioille sanktioita. Nämä ovat niitä asettaneetkin esimerkiksi Syyriassa, mutta inklusiivisuutta ei ole saavutettu Syyrian hallinnossa. Kirkkojen työ eri puolilla maailmaa vainottujen kristittyjen hyväksi jatkuu.
