Suomen Ekumeenisen Neuvoston työntekijät tekivät 26. syyskuuta matkan Brysseliin tutustumaan Euroopan kirkkojen komission (CEC) ja Euroopan kirkkojen siirtolaiskomission (CCME) toimintaan ja henkilökuntaan. Matkalla vierailtiin myös Caritas Europan pääkonttorissa. Matka liittyi Ekumeenisen Neuvoston vuoden 2024 painopisteeseen ”kansainvälinen ekumenia”, ja vahvisti arvokkaita henkilökohtaisia suhteita ekumeenisten toimijoiden välillä.
Yhteisessä tapaamisessa CEC:n ja CCME:n kanssa kuultiin järjestöjen ajankohtaisista asioista. CEC:n pääsihteeri, kesäkuussa tehtävässään aloittanut pastori Frank-Dieter Fischbach toivotti SEN:n edustajat tervetulleeksi ja kertoi lyhyesti siitä, millaisena hän näkee CEC:n roolin. Euroopan kirkkojen konferenssilla on alusta saakka ollut sillanrakentajan rooli. Tämä tehtävä on edelleen ajankohtainen: Venäjän sota Ukrainaa vastaan ja siihen liittyvät geopoliittiset seuraukset, joidenkin hallitusten vetäytyminen sitoutumisesta Euroopan yhdentymisprosessiin, nationalismi ja yhteiskuntiemme polarisoituminen, johon liittyy paljon aggressiivisuutta kutsuvat kirkkoja työhön rauhan puolesta. CEC:lle on keskeistä, että kaikki jäsenkirkot voivat osallistua ja vaikuttaa monin tavoin sen toimintaan ja kehittämiseen.
CCME:n pääsihteeri Torsten Moritz kertoi Euroopan kiristyneestä tilanteesta maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisissa kysymyksissä. Tällä hetkellä EU:n alueelle ja valtioihin pääsyä halutaan rajoittaa voimakkaasti. EU on hyväksynyt yhteisen eurooppalaisen järjestelmän turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Se tuli voimaan 11. kesäkuuta 2024. EU-maiden on laadittava kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmansa vuoden 2024 loppuun mennessä. Tällä hetkellä luvatut hakemusten käsittelyajat eivät toteudu käytännössä. Pelkona on, miten jatkossa käy yksilön oikeuksien ja kuulemisen, esimerkiksi nopeutetussa rajamenettelyssä. Myös perheen yhdistämiset voivat jatkossa olla vaakalaudalla. CCME pyrkii nostamaan näitä epäkohtia esiin ja vaikuttamaan EU-politiikkaan. Äärioikeiston nousu, poliittisen keskustan siirtyminen oikealle sekä epävarmuus uusien EU-parlamentaarikkojen ja komissaarien näkemyksistä turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä yhdessä taloudellisten haasteiden kanssa tekevät CCME:n työstä haastavaa. Moritz muistutti, että maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka alkaa kotoa, valtiotasolta. Siksi olisi tärkeää, että kirkot joka maassa sitoutuisivat ja pitäisivät esillä kirkot turvapaikanhakijoiden, siirtolaisten ja pakolaisten oikeuksia.
Tämän jälkeen CEC:n asiantuntijat ja ohjelmajohtajat kertoivat vastuualueistaan ja ajankohtaisista hankkeista. Peter Pavlovic esitteli aluksi Charta Oecumenican uudistustyötä. Merkittävää ekumeenista asiakirjaa lähdettiin uudistamaan 2022, sillä ekumeeninen todellisuus ja maailma oli ehtinyt muuttua vuonna 2001 allekirjoitetun asiakirjan ajoista. Asiakirjaa ei kuitenkaan tehdä kokonaan uudelleen, vaan arvioidaan sisältöä ja kieltä. Tähän työhön kutsuttiin myös kaikkia kirkkoja ja kiinnostuneita: tekstiluonnokseen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) voi tutustua CEC:n verkkosivuilla ja antaa kommentteja joulukuun 2024 loppuun mennessä. Uudistettu Charta Oecumenica allekirjoitetaan ja julkistetaan pääsiäisaikaan 2025.
Elizabeta Kitanovic työskentelee ihmisoikeuksiin ja uskonnonvapauteen liittyvien teemojen parissa. Myös tällä kentällä on kiristyneitä tilanteita eri puolilla Eurooppaa, esimerkiksi kansalliseen lainsäädäntöön liittyen. Euroopan eri alueilla, kuten Kyproksessa ja Armenian ja Azerbaidžanin välisissä konflikteissa, uskonto näyttelee merkittävää roolia, ja kirkkojen on tärkeää olla mukana dialogissa. CEC tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa uskonnollisten ja pyhien paikkojen suojelemiseksi.
Katerina Pekridou esitteli Pathways to Peace -projektia, jonka CEC käynnisti Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022. CEC halusi heti ottaa voimakkaan kannan tilanteeseen ja nostaa ukrainalaisten kristittyjen äänen esiin myös EU:ssa, koska ukrainalaiset eivät ole virallisesti edustettuina kummassakaan. Projektissa on ollut mukana ukrainalaisia sekä muita asiantuntijoita. Tavoitteena on luoda suhteita ja verkostoja, suojella uskonnollisia kohteita sekä fasilitoida keskustelua rauhasta, jälleenrakennuksesta, anteeksiannosta ja totuudesta. Projekti haluaa myös haastaa pohtimaan, mitä poliittisia seurauksia konfliktilla on ja miten kristittyinä suhtaudumme esimerkiksi asevientiin.
Lopuksi Naveen Qayyum kertoi CEC:n viestintästrategiasta. Kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen on kehittävä erityisesti digitaalista viestintää maailmaa näkyvyytensä lisäämiseksi. Nuorten osallistaminen on keskeistä; heidän kiinnostuksensa ihmisoikeuksia kohtaan on suuri, mutta kirkkojen on mietittävä, miten ne voivat parhaiten tavoittaa nuoremmat sukupolvet. CEC:n uusi rakenne pyrkii olemaan ketterä ja ottaa mukaan nuoria asiantuntijoita, jotta heidän äänensä kuuluu päätöksenteossa. Qayyum painotti yhteistyön merkitystä: meidän tulisi jakaa osaamista, resursseja ja sisältöjä, koska teemme yhteistä työtä. Olisi tärkeää saada kaikki jäsenkirkot jakamaan CEC:n yhteistä viestiä.
Caritas on katolisen kirkon maailmanlaajuinen avustus- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Caritas Europassa SEN:n edustus tapasi viestintäjohtaja Sonia Voightin ja Peter Verhaegin, joka työskentelee politiikan ja edunvalvonnan asiantuntijana. SEN:n kumppanuusjärjestö Caritas Suomi on osa Caritas-verkostoa, joka on maailman toiseksi suurin humanitaarinen järjestö. Caritaksen tavoitteena on edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, köyhyyden vähentämistä ja ihmisoikeuksien puolustamista. Vuoden 2021 luvut ovat vaikuttavia:
Caritaksen kanssa keskusteltiin erityisesti vaikuttamistyöstä Euroopassa. Tällä hetkellä luodaan kontakteja uusiin europarlamentaarikkoihin ja etsitään niitä henkilöitä, joiden arvot ja tavoitteet ovat linjassa Caritaksen kanssa. Keskusteluissa viitattiin käyttökelpoisena välineenä muun muassa Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan, jonka tehtävänä on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia Euroopan Neuvoston jäsenmaissa. Vaikuttamistyötä tehdään usein asiantuntijaverkostoissa, joissa keskitytään tiettyyn kysymykseen, esimerkiksi migraatioon. Yhteistyön merkitys nousi siis esiin myös tällä vierailulla.