Hyppää sisältöön

Erilaisuus on rikkautta

Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma jättää Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallituksen puheenjohtajuuden vuoden 2024 lopussa. Luoma on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2019. Kaksi kautta tehtävässä ovat antaneet monia hyviä kokemuksia ja synnyttäneet myös ajatuksia ekumeenisen työn tulevaisuudesta Suomessa.

Hallituksessa on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä eri kirkkojen elämää ja keskustella siitä, millä tavalla tulevaisuutta voidaan rakentaa yhdessä. On ollut hienoa nähdä pääsihteereiden ja toimiston työtä ja huomata, miten laaja se tehtäväkenttä on.

Kuuden vuoden aikana SEN on jatkanut toimintansa kehittämistä.

Yhtenä merkittävimmistä asioista pidän sitä, että Ekumeenisen Neuvoston yhteyksiä valtion viranomaisiin on saatu tiivistettyä, esimerkiksi Maahanmuuttoviraston kanssa. Koen, että keskustelevuus SEN:n sisällä on kehittynyt entisestään. Esimerkiksi hallituksen ja jaostojen yhteistyötä on pystytty tiivistämään jaostokummien kautta.

Verkostoissa toimiminen on arkkipiispasta tärkeää niissä asioissa, joissa on yhteisiä intressejä: esimerkiksi yhteistyö muiden uskontojen kanssa uskonnonvapauteen tai katsomuskasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Suomen Ekumeenisen Neuvoston rooli on kuitenkin erityisesti kristillisyyden näkökulman esillä pitäminen.

– Suomen Ekumeeninen Neuvosto on ainoa näin laajasti kirkkokuntia yhteen kokoava toimija Suomessa.  Jos puhumme SEN:n äänellä, viesti ei tule vain yhden kirkon vaan koko kristillisen kentän puolesta. Meidän pitäisi huolehtia siitä, että julkisuudessa tai päätöksenteossa ei sivuuteta sitä, että Suomessa kristillinen usko on hyvin voimakkaasti vaikuttanut kulttuurin muotoutumiseen; sen lainsäädäntöön ja moniin arvoihin, joita tässä yhteiskunnassa pidetään tärkeinä. On myös monia asioita, jotka koskettavat nimenomaan kristittyjä, esimerkiksi maahanmuuttoviraston kanssa käydyt keskustelut kristityksi kääntyneiden kohtelusta ja heidän tilanteestaan.

Tähän liittyy myös arkkipiispan toive tulevalle hallitukselle ja 1. syyskuuta 2025 aloittavalle uudelle pääsihteerille.

– Hallituksessa, jaostoissa ja SEN:n toiminnassa on valtavasti asiantuntemusta ja verkostoja. Jatkossa olisi hyvä miettiä, miten niitä saataisiin vielä paremmin käyttöön, jotta kirkkojen ääni kuuluisi useammin ja vahvemmin.

Ekumenialla on Luomalle myös henkilökohtaisesti suuri merkitys.

– Varhaisimmat ekumeenisia kokemukset ovat jo ihan lapsuudesta, kun asuimme Vaasassa vuokralla talossa, jonka omisti helluntailainen pariskunta. He hoitivat minua välillä vanhempien ollessa töissä, ja muistan heidän myös rukoilleen puolestani, kun olin kipeänä. Seurakuntatyössä Seinäjoella oli erittäin hyvä yhteys paikallisten kristillisten kirkkojen kanssa. Radio Dei toimi meitä yhdistävänä voimana, siitä tuli hyvä kokemus ekumenian paikallisesta toteutumisesta. Ja tietysti Espoon piispana ekumenia oli merkittävä osa työtäni.

Vaikka SEN:n puheenjohtajuus jää nyt taakse, se ei tarkoita, että ekumenia jäisi pois arkkipiispan agendalta.

– Ekumenia ja yhteyksien ylläpitäminen muihin kristillisiin kirkkoihin on tärkeä osa myös arkkipiispan työtä. Jatkan edelleen myös Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomiteassa. SEN:n kautta suomalaisten kirkonjohtajien tapaamiset ovat tulleet säännölliseksi. Ne ovat hyvin tärkeitä, ja olen iloinen, että voin myös jatkossa osallistua niihin.

Mitä arkkipiispa Tapio Luomalle tarkoittaa SEN:n strategian otsikko “Erilaisina yhdessä”?

Ei ole olemassa mitään muuta tapaa olla yhdessä! Jos kaikki olisivat samanlaisia, niin se ei oikeastaan olisi yhdessäoloa, vaan enemmänkin yhteen sulautumista. Erilaisuus kuuluu elämään ja se on rikkautta. Erilaisuus ei myöskään ole ongelma, vaan se, jos emme tule toimeen sen erilaisuuden kanssa. Ekumeeninen Neuvosto tekee arvokasta työtä sen eteen, että kirkot keskinäisestä erilaisuudesta huolimatta voisivat antaa vakuuttavan yhteisen todistuksen Kristuksesta.

Jaa somessa: