Lektionaari Luomakunnan ajan teemoista

Syyskuun 5.

15. sunnuntai helluntaista

Oikeudenmukainen koti kaikille ihmisille

Sananlaskut 22:1-2, 8-9. 22-23

Psalmi 125

Jaakob 2: 1-10, 14-17

Markus 7: 24-loppuun

Huomioita

• Oikos, kreikan kotia tarkoittava sana on sanan ekonomia juurisana. Ekonomia on taloudenhoitoa globaalilla tasolla, planetaarista taloudenhoitoa. Miten kauas moderni ymmärrys ekonomiasta ja sen merkityksestä onkaan ajautunut alkuperäisestä ajatuksesta, jonka mukaan luodaan turvallinen ja oikeudenmukainen koti kaikille?
• Sananlaskut ja Jaakobin kirje tekevät selväksi, että Jumala taistelee sorrettujen puolesta ja että köyhyys ja epäoikeudenmukaisuus ovat syvästi yhteydessä ekonomiseen toimintaamme ja sen systeemeihin.
• Mikä on evankeliumin hyvä sanoma ilmastoepäoikeudenmukaisuuden maailmassa, jossa vastuuton fossiilisten polttoaineiden käyttö johtaa turvattomuuteen, tuhoon ja maailman köyhien ja syrjään painettujen kärsimykseen? Voiko olla hyvää sanomaa, jos tätä epäoikeudenmukaisuutta ei nosteta esiin?
• Jaakob 2:6 ”Mutta te häpäisette köyhän. Eivätkö juuri rikkaat sorra teitä ja raahaa teitä oikeuden eteen?” Tarkoitetaanko tässä vain superrikkaita vai myös monia kristittyjä, jotka elävät mukavaa elämää, toimien niin kuin eivät (emme?) huomaisi yhteyttä mukavuuden – joka on rakennettu kestämättömien ja tulenarkojen ekonomisten käytäntöjen varaan – ja köyhien kärsimyksen välillä?
• Mark. 7:28-29 jakeiden tekstissä Jeesus nuhtelee Syyrian foinikialaista naista väittelemisestä kanssaan ja parantaa sitten hänen tyttärensä! Onko ympärillämme sellaista epäoikeudenmukaisuutta, jossa Jumala vaikuttaa olevan hiljaa, ja joka saa meidät painimaan Jumalan kanssa rukouksessa?

Syyskuun 12.

16. su helluntaista

Kotiplaneettamme viisaus

Sananlaskut 1: 20-33

Psalmi 19

Jaakob: 3: 1-12

Markus 8: 27-loppuun

• Huomiota:
• Oikos on myös sanan ekologia juurisana, joka tarkoittaa organismien (mukaan lukien me) välisiä suhteita toisiinsa ja ympäristöön.
• Sananlaskujen Viisaus on feminiini, joka on läsnä ja vaikuttaa luodussa (8:22-31). Teologien näkemykset vaihtelevat siitä, onko tämä Viisaus vain kirjallinen termi vai Pyhän Hengen representaatio, tai jopa esi-inkarnoitunut Kristus.
• Mikä tahansa näkemyksemme onkaan, Viisaus on joka tapauksessa lähtöisin Jumalasta, ja avautuu sekä luonnon/Jumalan maailman tutkimisen ja kirjoitusten/Jumalan Sanan tutkimisen kautta. Psalmi 19 avaa kauniisti Jumalan kahta ”kirjaa”: luontoa (jakeet 1-6) ja kirjoituksia (jakeet 7-11). Miten voimme varmistaa, että tutkimme näitä molempia Jumalan itseilmoituksen tapoja ja löydämme viisautta?
• Mitä Sananlaskut 1:26-30, puhuessaan tuhosta (usein ekologisesta), joka ottaa valtaansa Jumalan Viisauden vähättelijät, kertoo nykyajan tilanteesta? Löytyykö ympäriltänne esimerkkejä?
• Jaak. 3:7-12 jakeiden elävä kuvailu asettaa vastakkain villin ihmiskielen luonnon eläimien kanssa. Tarkoittaako tämä sitä, että ihmiskunnan kasvava erkaantuminen luonnosta johtaa meidät puhumaan ja käyttäytymään yhä epäluonnollisemmin ja vahingollisemmin?
• Mark 8:34-35 jakeissa Jeesus pyytää seuraajiaan ottamaan ristinsä ja seuraamaan häntä. Miten me voimme ottaa ristimme ja seurata Kristusta, Luomakunnan Herraa ekologisen trauman aikana? Miksi emme jakaisi ilmaston puolestapuhujien tarinoita, kuten niiden latinalais-amerikkalaisten, jotka ovat menettäneet henkensä vastustaessaan vallassa olevien Jumalan maailmaa tuhoavia omistuksia?
• Mark. 8:36-37 jakeissa Jeesus kysyy, mitä hyötyä siitä on, jos voittaa koko maailmaan mutta hävittää sielunsa. Kutsutaanko tässä keskittymään vain hengelliseen evankeliumiin, vai haastaako se materialismin, joka kovettaa sydämemme Jumalaa vastaan ja todellista Viisautta vastaan.

Syyskuun 19.

17. su helluntaista

Rauhatyö kodinrakentamisena

Sananlaskut 3: 10-loppuun

Psalmi 1

Jaakob 3: 13-4:3, 7-8a

Markus 9: 30-37

Huomiota:

• Rauha on kristillisen evankeliumin ytimessä. Elämme pirstoutuneessa maailmassa, missä suhteet ihmisten, luonnon ja Jumalan välillä ovat syvästi särkyneet. Kristuksessa Jumala tulee tuomaan rauhan, ei vain hengellistä rauhaa syntien anteeksiantamuksessa vaan myös uudistamaan vaurioituneet ja särkyneet suhteet.
• Heprean sana ”Shalom”, joka käännetään usein sanalla ”rauha”, tarkoittaa uudistettuja suhteita kaikessa merkityksessään: Jumalan, oman itsen, lähimmäisten lähellä ja kaukana sekä luomakunnan ja kaiken luodun kanssa. Se on laajennettu versio ”hyvästä elämästä”, jossa yhdistyvät usko, oikeus ja rauhanrakentaminen – kuten hyvästä vaimosta kerrotaan Sananlaskujen luvussa 31. Huomatkaa, kuinka hän huolehtii siitä, että jokainen ja kaikki voivat kukkia: hänen perheensä, köyhät, maa ja talous! Tämä on hieno esimerkki siitä, kuinka jokainen voi olla rauhanrakentaja/kodinrakentaja/shalomin eteenpäinviejä käytännöllisesti ja paikallisesti!
• Jatkaen edellisen viikon Viisauden teemasta, Jaakob 3:17-18 toteaa ”Ylhäältä tuleva viisaus on sen sijaan puhdasta. Se on rauhallista, lempeää ja sopuisaa, kauttaaltaan myötätuntoista ja täynnä hyviä hedelmiä. Se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä.” Jeesus sanoi: ”Onnellisia ovat rauhatekijät, heitä kutsutaan Jumalan lapsiksi.” (Matt 5:9). Sanaparia Jumalan lapset käytetään usein kuvaamaan heitä, jotka uskovat Jeesukseen – sanapari kuvaa kirkkoa. Miten me, kristillisenä yhteisönä, voisimme olla rauhantekijöitä globaalisti ja paikallisesti, erityisesti epätasa-arvoisien ja kestämättömien elämänvalintojen keskellä?
• Tämän päivän evankeliumitekstissä Mark 9: 36-37, Jeesus sanoo, että ottaessamme lapset vastaan toivotamme tervetulleeksi Jumalan itsensä. Tänään, monet lapset ja nuoret kärsivät ilmastohuolesta ja epätoivosta tulevaisuuden suhteen. Miten voisimme toivottaa tervetulleeksi Isän kuunnellen entistä paremmin nuorten ääntä ja muuttaen asenteitamme ja käytöstämme vastineeksi?

Syyskuun 26.

18 sunnuntai helluntaista

Rukoilemme kotiplaneettamme ja sen ihmisten puolesta

Ester 7:1-6, 9-10; 9: 20-22

Psalmi 124

Jaakob 5: 13-loppuun

Markus 9: 38-loppuun

Huomioita:

• On olemassa vaara, että vastauksemme ilmastoepäoikeudenmukaisuuteen ja ilmastokaaoksen ovat vain aktivismia: kampanjoita ja vaikuttamista. Tämän päivän tekstit rohkaisevat kääntymään Jumalan puoleen rukouksessa kriisin aikana, tunnistaen, että aktivismi tarvitsee syvät juuret meitä uudistavassa ja ylläpitävässä spiritualiteetissa.
• Jaakob 5:13 sanoo: ”Jos teillä on vastoinkäymisiä, rukoilkaa.” Teksti jatkuu: ”Oikeamielisen rukous on täynnä voimaa, ja se saa paljon aikaan.” (5.16b) ja antaa esimerkiksi Elian rukoilemassa, ensin ettei sataisi ja sitten pyytäen sadetta, joka johti hyvään satoon. (5: 17-18). Rukoilemmeko me ilmastokriisin puolesta? Rukoilemmeko Jumalan armoa ihmisille ja paikoille, jotka kärsivät kauhistuttavissa ja katastrofaalisissa tulvissa ja myrskyissä ja eroosion keskellä? Rukoilemmeko poliittisten prosessien puolesta, Glasgow´n marraskuun 2021 ilmastokokouksen puolesta, pyydämmekö Jumalan Henkeä muuttamaan maailman johtajien sydämet, antamaan heille myötätuntoa ja rohkaisemaan heitä tekemään epäsuosittuja mutta välttämättömiä päätöksiä.
• Esterin kirja kertoo naisesta, jota Jumalan käyttää tuomaan oikeutta ja vapautusta poliittisen prosessin ytimeen, ja joka ottaa suuren henkilökohtaisen riskin. Voimmeko rukoilla heidän puolestaan, jotka nykyisin ovat asettautuneet strategisesti puhuakseen totuutta vallanpitäjille, haastavat itsekkyyden, ja vaikuttavat ilmastokriisien uhrien ja luonnon puolesta?
• Markus 9:42 käyttää kovaa kieltä varoittaessaan lasten ja nuorten houkuttelemisesta ansaan. Hiljattain Briteissä julkaistussa tutkimuksessa 90% nuorista kristityistä piti ilmastonmuutosta tämän päivän kiireisimpänä ja tärkeimpänä tehtävänä, ja samoin 90% sanoi, ettei heidän kirkkonsa tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen estämiseksi. Jos kirkot ovat hitaita rukoilemaan, puhumaan ja toimimaan ilmastokriisissä, tämän tekstin mukaan Jumala tuomitsee meidät kiivaasti siitä, että nuoret ihmiset joutuvat ansaan uskossaan. Vastauksemme pitää olla synnintunnustus ja parannus, rukous ja paasto, ääneen puhuminen ja päättäväinen toiminta.

Lokakuun 3.

19. su helluntaista, Mikkelinpäivä

Tulevaisuuden koti ja toivo

Job 1:1, 2:1-10

Psalmi 26

Hepr. 1: 1-4; 2: 5-12

Mark. 10: 2-16

Huomioita:

• Kolmatta viikkoa peräkkäin evankeliumiteksti puhuu Jumalan lasten paikasta maailmassa. Markuksen evankeliumin 10: 14-15 jakeissa Jeesus siunaa lapsia ja sanoo: ”Antakaa lasten tulla luokseni. Älkää estäkö heitä, sillä Jumalan valtakunta kuuluu heidän kaltaisilleen. Minä vakuutan teille, että Jumalan valtakuntaan ei pääse kukaan, joka ei ota sitä vastaan niin kuin lapsi.” Tämän päivän lapset perivät köyhtyneen ja epävakaan maan seurauksena epäonnistumisestamme vastata ilmastolliseen ja ekologiseen romahdukseen. Monet kärsivät syvästä huolesta ja epätoivosta. Jumalan valtakunta kuuluu kuitenkin myös lapsille. Miten voimme sekä oppia tämän päivän lapsista ja nuorista ja tulla heidän kaltaisikseen luottamuksessa ja selvästi näkemisessä?

• Toivo on avain epätoivon keskellä elämiseen. Jeesuksen opetus Jumalan valtakunnasta kertoo tulevaisuuden toivosta, joka on varma ja luotettava. Vaikka näemme nyt vain vilahduksia ja merkkejä toivosta kaiken kärsimyksen keskellä, voimme kuitenkin elää rukouksen ”tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa” valossa. Eräänä päivänä Jumalan valtakunta tulee koko kunniakkaassa täyteydessään. Se ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi odottaa passiivisina. Se antaa meille motivaation elää jo nyt tulevaisuuden valossa.
• Hepr 1:1-4 & 2:5-12 kertoo Jeesuksesta koko luomakunnan Herrana. Hän on se, jonka kautta Jumala loi universumin (1:2), joka kannattelee kaikkea ”sanansa voimalla”. Hän on ”kaiken perijä” (1:2). Hänet ”seppelöitiin kirkkaudella ja kunnialla” (2:9) pelastavan kuolemansa ja kärsimyksensä takia. Meillä on koko luomakunnan tulevaisuuden toivo, koska Kristus, joka kuoli, on nyt ylösnoussut ja hallitsee kunniassa. Hän on ”kaiken luoja ja ylläpitäjä” (2:10)
• Merkillisellä tavalla Hepr. 2 toteaa myös, että meidät uskovat liitetään Kristukseen kunniassaan, tehdään pyhiksi ja ”kruunataan kunnialla ja kirkkaudella” kaiken jalkojemme alle asetetun kanssa. (2:7-8). Ensimmäisen Mooseksen kirjan alussa ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja tarkoitettiin heijastamaan Jumalan rakastavaa suunnitelmaa viljellessään luomakuntaa. Me olemme toistuvasti epäonnistuneet, mutta kuten Roomalaiskirjeen kahdeksannen luvun jakeessa 19 sanotaan ”Kaikki luoduthan odottavat innoissaan Jumalan lasten ilmestymistä.”, vaikuttaa siltä, että Kirkolle (Jumalan pojille ja tyttärille) on jälleen annettu johtava asema luodun yhteisön keskellä. Tämä on syvä ja nöyräksi saava mysteeri, suuri etuoikeus ja vastuu.

Jaa somessa: