Olkaa rehellisiä ja oikeudenmukaisia
(5. Moos. 16: 18–20)
Joka vuosi kristityt eri puolilla maailmaa kokoontuvat rukoilemaan kristittyjen ykseyden kasvamisen puolesta. Toimimme näin maailmassa jossa korruptio, ahneus ja epäoikeudenmukaisuus synnyttävät eriarvoisuutta ja erottavat ihmisiä toisistaan. Yhteisessä rukouksessamme murtuneen maailman keskellä on voimaa. Vaikka meidät on yhdessä kutsuttu yhteiseen todistukseen oikeudenmukaisuuden puolesta ja Kristuksen parantavan armon välikappaleiksi maailman murtuneisuudessa, olemme kuitenkin yksittäisinä kristittyinä ja yhteisöinä usein osallisia epäoikeudenmukaisuuteen.
Kristittyjen ykseyden rukousviikon 2019 ovat valmistelleet Indonesian kristityt. Indonesia on 265 miljoonan asukasluvullaan, josta 86% arvioidaan olevan muslimeja, tunnettu maailman suurimmasta muslimiväestöstään. Tästä huolimatta noin 10% indonesialaisista on eri perinteisiin kuuluvia kristittyjä. Väkiluvulla ja alueen laajuudella mitattuna Indonesia on Kaakkois-Aasian suurin kansakunta. Siihen kuuluu yli 17000 saarta, 1340 etnistä ryhmää ja yli 740 paikallista kieltä, ja kuitenkin tätä moninaisuutta yhdistää yksi kansalliskieli indonesia. Kansakunta on perustettu Pancasilaksi[1] kutsutulle viidelle periaatteelle, joiden mottona on Bhineka Tunggal Ika (Ykseys erilaisuudessa). Indonesialaiset ovat eläneet todeksi gotong royong -periaatteen vaatimaa solidaarisuutta ja yhteistyötä etnisen, kielellisen ja uskonnollisen moninaisuuden keskellä. Tämä tarkoittaa elämän kaikkien osa-alueiden, työn, surun ja juhlien jakamista ja kaikkien indonesialaisten pitämistä veljinä ja sisarina.
Indonesian aina hauras harmonia on nyt uusin tavoin uhattuna. Viime vuosien taloudellinen kasvu on suurelta osin perustunut järjestelmälle, jonka sydämessä on kilpailu. Tämä on selvästi gotong royongiin perustuvaa yhteistyötä vastaan. Korruptiota esiintyy monin tavoin. Se vaikuttaa politiikkaan ja kauppaan usein ympäristöä tuhoavin vaikutuksin. Korruptio vaarantaa aivan erityisellä tavalla oikeuden ja lainkäytön. Aivan liian usein ne, joiden tehtävänä on edistää oikeudenmukaisuutta ja suojella heikkoja, toimivat juuri päinvastaisella tavalla. Tämän seurauksena kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on kasvanut, ja monet ihmiset elävät skandaalimaisessa köyhyydessä luonnonvaroiltaan rikkaassa maassa. Perinteinen indonesialainen sanonta kuuluukin ”hiiri kuolee nälkään täynnä riisiä olevassa ladossa”. Samalla tietyt etniset ja uskonnolliset ryhmät yhdistetään usein vaurauteen tavoilla, jotka ruokkivat jännitteitä. Yhteisöt toisiaan vastaan nostava radikalisaatio on kasvanut ja sitä pahentaa joidenkin yhteisöjen demonisointi sosiaalisessa mediassa.
Kristilliset yhteisöt tulevat aivan uudella tavalla tietoisiksi ykseydestään tilanteessa, jossa niillä on yhteinen huolenaihe ja jossa ne yhdistyvät vastaamaan kohtaamaansa epäoikeudenmukaisuuteen. Samaan aikaan kun kohtaamme epäoikeudenmukaisuutta, on velvollisuutemme kristittyinä tutkiskella, miten olemme siihen itse osallisia. Vain tukeutumalla Jeesuksen rukoukseen ”että he yhtä olisivat” voimme todistaa elävästä ykseydestä erilaisuudessa. Ykseytemme Kristuksessa antaa voimaa taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja palvella sen uhrien tarpeita.
Nämä huolenaiheet ovat saaneet Indonesian kristityt huomaamaan, kuinka Viidennen Mooseksen kirjan sanat ”olkaa rehellisiä ja noudattakaa oikeudenmukaisuutta” (ks. 5. Moos. 16:18–20) vastaavat voimallisesti heidän tilanteeseensa ja tarpeisiinsa. Jumalan kansa uudistaa sitoutumisensa Jumalan heidän kanssaan tekemään liittoon ennen kuin se saapuu Jumalan heille lupaamaan maahan. Tämä perikooppi on luvussa, jonka keskeisenä teemana ovat juhlat, joita Jumalan liiton kansa viettää. Jokaisen juhlan jälkeen kansaa ohjeistetaan: ”Iloitkaa kaikki juhlassanne, niin te kuin teidän poikanne ja tyttärenne, orjanne ja orjattarenne sekä keskuudessanne asuvat leeviläiset, muukalaiset, orvot ja lesket.” (5. Moos. 16:14, katso myös 16:11). Indonesialaiset kristityt pyrkivät palauttamaan tämän saman, eri yhteisöt mukaan ottavien juhlien hengen, josta he ovat aiemmin iloinneet. Voi näyttää erikoiselta, että tämän pitkän luvun päätteeksi tulee kaksi tuomarien asettamista koskevaa jaetta, mutta tässä Indonesian kontekstissa kaikkia koskevat juhlat ja oikeudenmukaisuus tulevat todeksi. Jeesuksen perustaman liiton kansana tiedämme, että taivaallisen juhla-aterian ilo tulee niiden osaksi, joilla on nälkä ja jano ja joita oikeudenmukaisuuden vuoksi vainotaan, sillä ”heidän on taivasten valtakunta” (Matt. 5:6,10).
Kristuksen Kirkko on kutsuttu olemaan tämän valtakunnan esimakua. Tätä emme kuitenkaan epäyhtenäisyydessämme tavoita. Emme onnistu olemaan Jumalan rakkauden merkki hänen kansaansa kohtaan. Samalla tavoin kuin epäoikeudenmukaisuus on loitontanut Indonesian yhteiskunnassa ihmisiä toisistaan, epäoikeudenmukaisuus on ruokkinut myös Kirkon jakaantumista. Kadumme epäoikeudenmukaisuutta, joka aiheuttaa jakaantumista, mutta kristittyinä myös uskomme Kristuksen voimaan antaa anteeksi ja parantaa. Ja niin yhdistymme jälleen Kristuksen ristin juurella pyytäen hänen armoaan sekä lopettamaan epäoikeudenmukaisuuden että antamaan anteeksi ne synnit, jotka ovat aiheuttaneet jakaantumisemme.
Kahdeksan päivän tutkiskelumme ja jumalanpalveluksemme keskittyvät tähän valitsemaamme teemaan. Jokaisen päivän otsikko on huolellisesti valittu edustamaan jotakin epäoikeudenmukaisuuden synnyttämistä kamppailuista, että voisimme syventyä tutkiskelemaan ykseyden ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. Päivien teemat ovat:
Päivä 1 Oikeus virratkoon kuin vesi (Aamos 5:24)
Päivä 2 Kun myönnätte, sanokaa vain: ’Kyllä’, kun kiellätte, sanokaa: ’Ei’ (Matt. 5:37)
Päivä 3 Anteeksiantava ja laupias on Herra (Ps. 145:8)
Päivä 4 Tyytykää siihen, mitä teillä on (Hepr. 13:5)
Päivä 5 Ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman (Luuk. 4:18)
Päivä 6 Hänen nimensä on Herra Sebaot (Jer. 10:16)
Päivä 7 Suuri on sinun uskosi, nainen! (Matt. 15:28)
Päivä 8 Herra on minun valoni ja apuni (Ps. 27:1)
[1]Pancasilan viisi periaatetta ovat (1) usko yhteen ja ainoaan Jumalaan, (2) oikeudenmukainen ja sivistynyt ihmisyys, (3) indonesian yhtenäisyys, (4) edustajien pohdinnoista syntyneen yksimielisyyden synnyttämä sisäisen viisauden ohjaama yksimielinen demokratia, (5) kaikkien indonesialaisten sosiaalinen oikeudenmukaisuus.