Ekumeeninen lähetyspyhä 2024 – Jeesuksen lähettiläät

Jeesuksen lähettämät

Jeesuksen aika maan päällä oli päättymässä. Hän oli puhunut edessään olevasta kuolemastaan ja sen merkityksestä. Pääsiäisjuhla oli tulossa. Hän oli osoittanut omiaan kohtaan täydellistä rakkautta loppuun asti. Hän toivoi, että hänen rakkautensa haastaisi ja innostaisi hänen seuraajiaan toimimaan hänen esimerkkinsä mukaisesti evankeliumin ilosanoman viejinä maailmassa. Ennen paluutaan Isän luo, hän halusi kokoontua vielä yhteiselle pääsiäisaterialle opettuslastensa kanssa, joista monet olivat kalastajia. Hän oli kutsunut heistä jokaisen seuraajakseen ja opettanut heitä olemaan ihmisten kalastajia. Se oli palvelijan tehtävä. Siihen ei sopinut keskinäinen riitely ja oman voiton tavoittelu.

Huomiomme kiinnittyy kahteen opetuslapseen Pietariin ja Juudakseen. Molemmilla on vaikeuksia sisäistää Jeesuksen antama lähetystehtävä. Juudas oli niin turhautunut, että hän oli jo sydämessään päättänyt kavaltaa Jeesuksen. Pietari taas uhosi seuraavansa Jeesusta, vaikka vankeuteen ja kuolemaan saakka. Juudasta Jeesus kehotti toteuttamaan aikeensa mahdollisimman pian. Pietari saisi uuden mahdollisuuden, mutta se tapahtuisi vasta kun hän olisi löytänyt uuden suhteen Jeesukseen ja hänen rakkauteensa.

Päivän evankeliumissa Jeesus toteaa: ”Ei palvelija ole Herraansa suurempi eikä lähettäjä lähettäjäänsä suurempi.” Meidän on ensin suostuttava palveltaviksi Jumalan armolla, jotta voimme nöyrästi ryhtyä palvelemaan lähimmäisiämme. Pietari löysi uhon tilalle aidon katumuksen ja oikean tavan palvella Jumalan tahdon mukaan, ei alhaisesta voitonhimosta, vaan sydämen halusta.

Samasta pöydästä lähtivät niin Pietari kuin Juudaskin. Toisen tie johti katkeraan loppuun ja toisen tie uudistumiseen ja palvelutehtävän löytymiseen.  Tällaisia epätäydellisiä, armon ja anteeksiannon kokeneita Jeesus tahtoo edelleen lähettää kutsumaan toisia seuraajikseen. Hän sanoi: ”joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt.”  Jeesuksen lähettäminä voimme kokea sen ilon, että armon saanen ja lähetetyn kautta kulkee tie Jeesuksen luo ja hänen kauttaan suoraan Isän sydämelle.

Aimo Helminen
johtaja, Suomen Adventtikirkko

”Mene ja julista!”

Profeetta Aamoksen elinaikana Israelin kansan hengellinen elämä oli vääristynyt. Herran laki oli hylätty, ja uskovat antautuivat valhejumaliensa vieteltäviksi (2:4) kantamalla tähtijumalan kuvia (5:26). Totuutta puhuvien profeettojen suu tukittiin (2:12). Myös Betelin pappi, Amasja, syyttää Aamosta kapinan lietsonnasta (7:10-12). Siitä seuraavassa välienselvittelyssä Amasja tahtoo mahdollisimman korkean auktoriteetin nimissä vaientaa profeetan ilmoittamalla, että kuningas määrää, kuka saa puhua hänen alueellaan, mutta Aamos vetoaa vielä korkeampaan auktoriteettiin sanoen Herran lähettäneen hänet julistamaan sanomaa Israelia vastaan.

Niinpä Aamos ei voi vaieta. Rakkaudesta kansaansa kohtaan Jumala lähetti hänet julistamaan sille kääntymystä. Rakkauden vuoksi Aamoksen täytyi lausua ankarat sanat myös Amasjalle. Kysymys oli rakkaudesta, sillä sanojen tarkoituksena oli antaa tälle mahdollisuus kääntyä Jumalan puoleen saadakseen anteeksianto. Näin lähetystyö tarkoittaa jotakin syvempää kuin ihmisten ja rahan lähettämistä kaukaisiin maihin. Lähetystyö on rakkauden asia. On turha lähettää ihmisiä ja rahaa kauas, jos meiltä puuttuu ”rakkautena vaikuttava usko” (Gal. 5:6), jos omassa sydämessämme ei asu Jumalan sana, jolla julistamme muille pelastusta Jeesuksessa Kristuksessa.

Jumalan sana ei koske meitä ainoastaan jumalallisen ilmoituksen vastaan­ottajina,vaan myös sen julistajina. Sana itse pakottaa meitä kohti veljiämme. Me olemme vain sen palvelijoita. Sanan julistaminen vaatii omalla elämällä annettavaa todistusta. Toisaalta tarvitaan sana, joka välittää sen, minkä Herra itse on meille sanonut. Toisaalta tarvitaan todistus, joka tekee sanan uskottavaksi, niin että se ei vaikuta kauniilta filosofialta tai utopialta vaan elävältä todellisuudelta.

Vapahtajan lähettiläinä kristittyjen on profeetallisesti puolustettava ihmisten oikeutta ja vapautta kuulla Jumalan sanaa ja etsittävä tehokkaampia keinoja sanan julistamiseksi vainonkin uhalla. Nykyään on yhä monia kansoja, jotka eivät ole saaneet kuulla ilosanomaa, ja myös paljon kristittyjä, joille Jumalan sana on julistettava uudelleen vakuuttavalla tavalla, niin että he voivat konkreettisesti kokea evan­keliumin voiman. Jeesuksen lähettiläiden on kaikin voimin jatkettava lähetystyötä (missio ad gentes) ja evankelioitava uudestaan niissä maissa, joissa sana on unohdettu tai joissa se kohtaa välinpitämättömyyttä laajalle levinneen maallistumi­sen takia (missio ad intra). Katolisen kirkon keskushallinnon eli Rooman kuurian uudelleenjärjestely sinetöitiin paavi Franciscuksen apostolisella konstituutiolla Praedicate Evangelium (19.3.2022), joka on jo nimensä mukaisesti – Julistakaa evankeliumi – hengeltään lähetyskeskeinen. Kirkon maailmanlaajuisen lähetystyön kattava elin on Evankelioinnin virasto, joka ensimmäisenä ikään kuin ylittää Uskonopin viraston, mikä ilmaisee hyvin lähetystyön keskeisen aseman Katolisen kirkon elämässä ja toiminnassa. Herättäköön Pyhä Henki nälän ja janon Jumalan sanaa kohtaan sekä palavahenkisiä sanansaattajia ja todistajia (Aam. 8:11-12).

Isä Tri Nguyen

Pyhän apostoli Paavalin lähetyskirjeestä galatalaisille. –  ”Pyydän teitä, veljet: tulkaa sellaisiksi kuin minä olen, koska minäkin olen tullut samanlaiseksi kuin te. Ette te ole minua millään tavoin loukanneet. Tiedätte, että julistin teille ensimmäisen kerran evankeliumia sairastumiseni vuoksi. Vaikka ruumiillinen tilani pani teidät koetukselle, ette halveksineet ettekä inhonneet minua vaan otitte minut vastaan kuin Jumalan enkelin, kuin Kristuksen Jeesuksen. Missä teidän riemunne ja innostuksenne nyt on? Voin todistaa teistä, että olisitte silloin antaneet minulle vaikka silmät päästänne, jos se olisi ollut mahdollista. Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne, kun sanon teille totuuden? Nuo toiset koettavat innokkaasti vaikuttaa teihin, mutta heidän intonsa ei ole oikeaa. He tahtovat erottaa teidät meistä, jotta te intoutuisitte kannattamaan heitä. Into on hyvä, jos asia on hyvä – näin aina eikä vain silloin kun minä olen luonanne. Rakkaat lapseni, teidän vuoksenne minun on jälleen kärsittävä synnytystuskia, kunnes Kristus saa muodon teissä. Kunpa voisin olla nyt luonanne ja löytää oikean äänensävyn! En tiedä, mitä teille tekisin.” (Gal. 4:12-20).

Alun sanat: Pyhän apostoli Paavalin lähetyskirjeestä galatalaisille – kertovat ortodoksisessa liturgiassa kirjeiden kirjoittajan, sekä kirjeiden saajan. Sana lähetyskirje antaa vihjeen siitä mihin tarkoitukseen kyseiset epistolatekstit olivat alun perin kirjoitettu. Apostoli tarkoittaa lähetettyä ja kristillisen kirkon yhteydessä se tarkoittaa nimenomaan Kristuksen lähettämää: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:19-20)

Kristus lähetti apostolinsa kaikkeen maailmaan kastamaan heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Paavali ei kuitenkaan kuulunut kahdentoista alkuperäisen apostolin joukkoon. Hänet tunnettiin alun perin kiivaana fariseuksena nimellä Saul Tarsolainen. Paavali vainosi kristittyjä ankarasti (Apt. 7:58-8:3), kunnes hän näki Kristuksen näyssä Damaskoksen tiellä (Apt. 9:3-6). Käännyttyään kristityksi hänestä tuli merkittävä lähetystyöntekijä ja teologi. Lähetyskirjeissään hän avasi kristinuskoa perustamilleen seurakunnille ja antoi niille ohjeita seurakuntien rakentamiseksi. Uuden testamentin kirjeistä 13 on kirjattu Paavalin nimiin ja hänen elämäänsä avataan Apostolien teoissa.

Paavalia kutsutaan pakanoiden apostoliksi, koska hän sopi Jerusalemin apostolien kokouksessa, että hän toimisi muiden kansojen parissa kuin juutalaisten. Apostolien kokouksessa sovittiin myös, ettei uusien alkuaan pakanoista koostuvien seurakuntien tarvitse noudattaa juutalaisia tapoja, mm. poikia ei tarvinnut ympärileikata. Paavali kiersi nykyisen Syyrian, Kyproksen, Turkin ja Kreikan alueilla perustamassa uusia seurakuntia. Päivän tekstissä hän varoittelee Galatan seurakuntaa, etteivät he enää ryhtyisi noudattamaan juutalaisia tapoja mm. ympärileikkausta. Paavali päätyi lopuksi Roomaan, jossa hän opetti muutaman vuoden ajan, kunnes keisari Neron vainoissa hänet teloitettiin miekalla.

Kaikki kristityt ovat kutsuttuja viemään evankeliumin ilosanomaa koko maailmalle. Kastaminen ja opettaminen kuuluvat ehkä pienemmälle ryhmälle, piispoille ja heidän alaisille papeilleen. Herra, Jumala, anna meille voimaa toimia Kristuksen opetusten mukaisesti! Aamen.

pastori Tapio Rautamäki
Helsingin ortodoksinen seurakunta

Pyhä Jumala, Jeesuksen Kristuksen tähden,
rakas taivaallinen Isä.

Sinä valitsit ja kutsuit meidät opetuslapsiksesi todistamaan Kristuksesta ja viemään hyvän sanoman kaikkeen maailmaan kaikille kansoille. Me tunnemme oman heikkoutemme ja vajavuutemme ja samalla luotamme sinun armoosi ja apuusi. Olet luvannut olla heikoissa vahva. Anna rohkeus sydämeemme, sanat suuhumme ja rakkaus tekoihimme, kun toteutamme antamaasi tehtävää. Avaa ihmisten sydämet ottamaan vastaan meidän todistuksemme.

Isä, rohkaise ja vahvista erityisesti niitä evankeliumin todistajia, jotka elävät vainojen keskellä. Suojele ja varjele heitä, ja anna heidän rohkeutensa olla puhuttelevana todistuksena monille. 

Isä, yhdistä kaikki kristityt rakkaudessa toisiinsa, niin että meidän keskinäinen rakkautemme todistaisi maailmalle sinusta ja sinun rakkaudestasi, joka on tullut ilmi Kristuksen ristinkuolemassa.

Näin rukoilemme poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä,

Aamen