Suomen Ekumeeninen Neuvosto ja ev.lut. Kirkkohallitus järjestivät 12.5.2025 seminaarin tarkoituksena tuoda esiin ongelmia, jakaa kokemuksia ja löytää ratkaisuja, jotka parantavat kansainvälisten opiskelijoiden asemaa ja hyvinvointia Suomessa. Yli 300 osallistujaa Helsinkiin ja etäyhteyden päähän kerännyt seminaari tarkasteli kansainvälisten opiskelijoiden ahdinkoa ja mitä sille voidaan tehdä oppilaitosten, lainsäädännön ja seurakuntien ja kristillisten yhteisöjen näkökulmista. Seminaaripäivänä julkistettiin Suomen kirkonjohtajien yhteinen vetoomus Kansainväliset opiskelijat tarvitsevat totuudenmukaista tietoa ja tukea ja kooste kirkkojen ja kristillisten järjestöjen työntekijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksista työskentelystä kansainvälisten opiskelijoiden parissa. Kirkot kohtaavat pulassa olevia kansainvälisiä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita oppilaistyössä ja diakoniassa, esimerkiksi ruoka-avun kautta.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken totesi alkusanoissaan, että kansainväliset opiskelijat tuovat mukanaan monimuotoisuutta, uusia näkökulmia ja kulttuurista rikkautta, jotka rikastuttavat oppilaitoksiamme ja yhteiskuntaamme. Valitettavasti monet heistä kohtaavat haasteita ja epäoikeudenmukaisuutta, jotka vaikeuttavat heidän sopeutumistaan ja menestymistään Suomessa. Näihin haasteisiin kuuluu muun muassa byrokratia, taloudelliset vaikeudet, kulttuurishokki ja syrjintä.
Oppilaitosten opiskelijarekrytoinnin näkökulma
Vararehtori Jennie Elfving ammattikorkeakoulu Centriasta avasi sitä, miltä kansainvälisen opiskelun periaatteita ja pelisääntöjä oppilaitoksen näyttävät näkökulmasta. Näihin kuuluu muun muassa että EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoita peritään lukukausimaksu ja että korkeakouluilla tulee olla apurahajärjestelmä. Esimerkiksi Centrialla on vastuulliseen toimintaan sitoutuneet sopimusagentit, joiden kanssa opiskelijarekrytointia hoidetaan. Korkeakoulusektorille on myös luotu opiskelijarekrytoinnin yhteistyöverkosto ja -mallit. Opiskelijan tulee osoittaa riittävä toimeentulo saadakseen opiskelijan oleskeluluvan ja hänellä on oikeus työskennellä Suomessa millä tahansa alalla keskimäärin 30 h viikossa. Opiskelijan perheenjäsenet saavat tulla Suomeen ja työskennellä rajoituksetta.
Erja Widgrén-Sallinen, koulutus- ja hakijapalveluiden päällikkö ja Anna Jetsu, kansainvälisten asioiden asiantuntija, Itä-Suomen yliopistosta esittelivät opiskelijarekrytoinnin eettisiä näkökulmia. Yleisesti ottaen vastuullisuus on iso teema opiskelijarekrytoinnissa, markkinointia, viestintää ja opiskelijavalintaa kehitetään. Opiskelijavalinnat tehdään hakukelpoisuuden ja lahjakkuuden perusteella ja sitä ohjaa lainsäädäntö. Perustuslain mukaisesti opiskelijavalintoja ei tehdä sukupuolen, kansallisuuden, uskonnon, varallisuuden tai iän perusteella. Yliopistolaista ei löydy humanitääristä perustetta opiskelijavalinnalle. Taloudellinen näkökulma näkyy siinä, että hakijamaksut ja elinkustannukset rajoittavat Suomeen hakevien opiskelijoiden määrää. Yliopiston käsissä on mahdollisimman laadukas opiskelijavalinta hakijoiden joukosta, tähän kuuluu muun muassa todistusten verifiointi, akateeminen arviointi, kielitestivaatimukset ja haastattelut.
Anna Jetsu kertoi opiskelijarekrytoinnin globaaleista trendeistä. Ulkomailla opiskelevien määrän odotetaan kasvavan yhdeksään miljoonaan vuoteen 2030 mennessä, Keski-Aasiasta ja Saharan eteläpuoleista Afrikasta odotetaan suurinta opiskelijamäärän prosentuaalista kasvua. Intiasta, Kiinasta ja Nigeriasta halutaan eniten opiskelemaan Suomeen/Eurooppaan. Globaalisti voidaan nähdä useita humanitäärisiä työntövoimatekijöitä (katastrofit, terrorismi, sota, köyhyys jne.). Mielikuva Suomesta maailman onnellisimpana maana on tunnettu ja leviää hakijoiden keskuudessa, vaikkei se ei ole korkeakoulujen luoma brändi. Jetsu kertoi myös, että yliopistot tarjoavat kansainvälisille opiskelijoille samat edut ja palvelut kuin suomalaisille.
Opiskelijoiden toimentulon edistämiseen Suomessa on pohdittu vaihtoehtoina esimerkiksi kansallisen sulkutilin (blocked account) käyttöönottoa, joka on käytössä mm. Saksassa. Sulkutili toimii niin että opiskelijan tallennettua varansa sulkutilille, sieltä vapautuu kuukausittain käyttöön sovittu summa, eikä kokonaispottia siten voi siirtää pois tililtä kesken lukuvuotta. Tämä vaatii kansallisia päätöksiä ja toimenpiteitä.
Oppilaitostyön näkökulma
Kansainvälisten opiskelijoiden ahdinko Suomessa ja miten se näyttäytyy kirkon oppilaitostyössä tuli konkreettisin esimerkein esiin opiskelijan ja oppilaitospastori Sonja Jakobssonin puheenvuorossa. Työllistyminen on suuri haaste monille kansainvälisille opiskelijoille, eivätkä he osaa ennakoida kuinka vaikeaa se Suomessa on, varsinkin jos ei hallitse suomen kieltä. Suomeen hakeville opiskelijoille tulisikin jakaa realistista tietoa työllistymisestä. Taloudellisista syistä keskeyttävien kansainvälisten opiskelijoiden tilanteeseen tulisi puuttua ja auttaa heitä valmistumaan. Opiskelijat toivovat löytävänsä työtä, erilaiset tukimuodot ja sosiaalietuudet ovat heille viimeinen oljenkorsi taloudellisessa ahdingossa. Lisää voi lukea koosteesta kirkkojen ja kristillisten järjestöjen työntekijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksista työskentelystä kansainvälisten opiskelijoiden parissa.
Mitä toimenpiteitä ja suunnitelmia Tampereella on tehty?
Kansainvälisten opiskelijoiden avuntarvetta ja kaupungin toimenpiteitä Tampereella esitteli kaupungin korkeakouluyhteistyön kumppanuuspäällikkö Sanni Pietilä. Tampereella kansainvälisten opiskelijoiden vaikeutunut tilanne on alkanut näkyä vuodesta 2023 kasvaneena ruoka-avun tarpeena. Ruoka-avun tarjoajat huomasivat syksyllä 2024, että opiskelijoiden määrä alkoi kasvamaan ja oli jo huomattava. Tästä viestittiin kaupungille tämän vuoden alussa. Kaupunki on lähtenyt koordinoimaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Kaupungin vetovastuulla on järjestetty tähän mennessä kaksi tapaamista ja sovittu jatkovalmistelusta.
Lisäksi SPR Tampere ja Tampereen ev. lut. seurakunta ovat tehneet kartoituksen siitä, keitä opiskelijoita ruoka-apuun hakeutuu. Ruoka-apuun hakeutuu sekä korkeakoulujen että ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita. Avun kysyntä näkyy erityisesti ammatillisella puolella, suurin ryhmä on lähihoitajaopiskelijat. Tyypillinen asiakas on aasialainen, +30-vuotias, perheen kanssa Suomeen tullut. Perheellisten/puolison kanssa saapuneiden määrä onkin merkittävä. Kansainvälisille opiskelijoille suunnattuun kyselyyn helmi-maaliskuussa vastanneista 109 oli tullut puolison kanssa ja näistä 57 oli perheellisiä. Opiskelijat olivat viipyneet Suomessa keskimäärin noin puoli vuotta kyselyn ajankohtaan mennessä.
Ruoka-avun tarjoajilla ei ole epäilyksiä, etteivätkö opiskelijat olisi oikeasti avun tarpeessa. Ruoka-apuun hakeutuminen onkin vain yksi ilmentymä kasvaneesta avun tarpeesta. Myös muut opiskelijoiden arkeen linkittyvät palvelut kuten YTHS ja opiskelija-asuntoyhteisöt ovat kertoneet kansainvälisten opiskelijoiden vaikeutuneesta tilanteesta. Työllisyyspalveluissa on kasvanut erityisesti opiskelijoiden puolisoiden määrä.
Kokonaiskuvaa todellisesta avuntarpeesta ei ole. Kansainväliset opiskelijat eivät välttämättä halua kertoa tilanteestaan esimerkiksi opinto-ohjaajalle kysyttäessäkään. Neuvolassa voidaan pelätä lastensuojeluilmoitusta.
Sanni Pietilä totesi, että ongelmat Tampereella ovat sellaisessa kokoluokassa, että ne pitäisi pystyä ratkaisemaan. Valtaosalla kansainvälisistä opiskelijoista kaikki on hyvin.
Tampereella on seuraavia meneillään toimenpiteitä ja kehityskohteita:
- Realistinen viestintä ja markkinointi ja tämän kehittäminen. Tärkeä huomata, että myös hyväntahtoinen markkinointi ja mielikuvat voivat johtaa harhaan.
- Tiivis työelämäyhteistyö, työpaikat jo pitkälle varmistettuja, osa korkeakouluista tarjoaa harjoittelupaikkoja omille opiskelijoilleen.
- Matalan kynnyksen tuki: kansainvälinen ystävyystoiminta, kielikahvilat, yhteisöohjaajat. Ohjaajat kartoittaneet tuen tarpeita opiskelijoilta kevään aikana.
- Yhteistyö kunnan/kaupungin kanssa, kokonaisvaltainen tuki Suomeen saapumisesta työllistymiseen asti.
- Suomenkielenopetuksen lisääminen, etukäteisopiskelun mahdollistaminen.
- Kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluiden viestintä, vastuiden täsmentäminen.
Uusia ehdotuksia toimenpiteiksi ovat:
- Kyselyiden tekeminen omille kansainvälisille opiskelijoille ja mahdollisuuden tarjoaminen yhteydenottoon/tukeen osana kyselyä.
- Opiskelijajärjestöjen ja –yhteisöjen rooli tunnistettava paremmin. Luottamuksellisuus ja yhteisöjen avainhenkilöt tärkeitä, myös kansainvälisten opiskelijoiden osallisuus ja vapaa-ajantoiminta.
- On varmistettava, että tarvittavat tahot tuntevat vastuunsa huoli-ilmoitusten tekemisestä.
- Keskusteluissa ehdotettu myös kampusten ravintolatoimijoiden hävikkiruoan jakelua ja kampuksille yhteisöllisten jääkaappien järjestämistä.
Keskustelu seminaarin lopuksi osoitti, että tiedon jakamista ja ammattilaisten ja eri verkostojen yhteistyötä tarvitaan. Kirkonjohtajien vetoomusta lainaten: On hyvä, että kansainvälisten opiskelijoiden tilannetta selvitetään lainsäädännön ja ihmiskaupan tutkinnan tasolla, jotta tilanteeseen saadaan muutos. Kirkkojen johtajat pitävät kuitenkin tärkeänä, että maassa jo olevia opiskelijoita autetaan heidän tämänhetkisessä ahdingossaan. Heidän auttamisensa ei voi jäädä vain kirkkojen, kristillisten yhteisöjen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen vastuulle.