Minulla oli ilo ja kunnia osallistua Suomen Ekumeenisen Neuvoston edustajana CCME:n (Churches Comission for Migrants in Europe) Pohjois-Euroopan maiden tapaamisen Tallinnassa 12.-13. syyskuuta. Annoimme yhdessä Suomen muiden edustajien Ulla Siirron (ev.lut.) ja isä Peter Schielin (ort.) kanssa maakohtaisen raportin maahan muuttaneiden tilanteesta Suomessa. Suomessa on tehty lukuisia lakimuutoksia ja kiristyksiä etenkin oleskelulupaoikeuteen. Uskontojohtajien yhteinen lausunto alkuvuodesta maan hallitukselle kertoo tilanteen vakavuudesta: muutokset eivät ole olleet pieniä yksittäisen ihmisen arjessa.
Jokaisessa maassa kirkot ja uskonnolliset yhteisöt tekevät paljon työtä ruohonjuuritasolla Ukrainan pakolaisten ja muiden maahan muuttaneiden kanssa. Ukraina oli kaksipäiväisen tapaamisen keskiössä. Euroopan tasolla seurataan tällä hetkellä tiiviisti uuden komission muodostamista: kuka ottaa ja saa vastuulleen turvallisuuden, ja ovatko turvallisuus ja maahanmuutto jatkossa yhdessä vai maahanmuutto eriytettynä esimerkiksi EU:n sisäisistä asioista vastaavan komissaarin alla. Pohdintaa herättää myös, missä laajuudessa Frontexin määrärahat rajaturvallisuuden kasvattamiseksi EU:n rajoilla lisääntyvät. Muita polttavia kysymyksiä ovat rajaturvallisuuden lisäksi Ukrainan pakolaisten tilapäinen oleskeluoikeus, Ukrainan sota ja tuki, turvapaikanhakijoiden asema ja siirrot maiden välillä sekä kasvava terrorismin uhka.
Etenkin Saksassa Solingenin murheellisen terrorismihyökkäyksen jälkeen on nähtävissä selvä muutos. Turvapaikanhakijoita halutaan palauttaa niihin maihin, joihin he ovat ensimmäiseksi saapuneet ja jättäneet turvapaikkahakemuksensa. Paine siihen, että hakemukset käsiteltäisiin lähtökohtaisesti EU:n ulkopuolella kasvaa. Saksa isona EU-maana vie asian myös EU-tasolle eli asia ei jääne pelkästään sisäpoliittiseksi liikehdinnäksi. Äärioikeiston nousu ja kannatuksen kasvu näkyy selvemmin paikallisvaalitasolla, mutta muutos on nähtävissä myös EU:ssa. Seuraavat mielenkiintoiset parlamenttivaalit käydään Itävallassa kahden viikon päästä sunnuntaina 29. syyskuuta. Näitä vaaleja kannattaa seurata juuri maahanmuuttokeskustelun näkökulmasta.
Tallinnassa päivien aikana tutustuttiin myös ukrainalaisten kulttuurikeskukseen, jossa veli Anatoli esitteli toimintaa ja pakolaisten kanssa tehtävää työtä. Ukrainasta Viroon on tullut arviolta noin 50 000 pakolaista, mikä on huomattava määrä Viron väkilukuun nähden. Työtä tehdään taiteen ja kulttuurin keinoin, kirjoittamalla ja piirtämällä, etteivät tarinat ja ihmiset unohdu. Paikka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, ainutlaatuinen paikka käydä.
Delegaatio keskusteli myös Viron luterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilman kanssa. Kokouspaikkana toimi Consistory House Tallinnan vanhakaupungin ytimessä.
Kirjoittaja: Larissa Franz-Koivisto, Caritaksen pääsihteeri. Artikkelin kirjoittaja pääkuvassa oikealla alakulmassa.