Kristittyjen, juutalaisten ja muslimien edustajat allekirjoittivat 27.9.2016 yhteisen julkilausuman yhteiskuntarauhan puolesta. Allekirjoitusta edeltävän keskustelutilaisuuden avasi sisäministeri Paula Risikko. Tilaisuus järjestettiin USKOT-foorumin aloitteesta yhteistyössä sisäministeriön kanssa.
– Suomi on edelleen rauhallinen ja turvallinen maa. Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja jännitteet, vihapuhe ja viharikokset ovat kuitenkin lisääntyneet. On suuri vaara, että totumme vihapuheeseen ja siitä tulee ”normaalia”, sanoi sisäministeri Paula Risikko.
Julkilausumalla uskontokunnat haluavat osoittaa, että erilaiset uskonnolliset yhteisöt voivat elää sovinnossa rinnakkain. Allekirjoittajat haluavat toimia omissa yhteisöissään väkivaltaa ja vihapuhetta vastaan yhteiskuntarauhan puolesta. Allekirjoittajina on laaja joukko kolmen uskonnon, juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin edustajia. Yksi allekirjoittajista on Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Pöntinen.
Allekirjoitustilaisuus järjestettiin pyöreän pöydän kohtaamisena Helsingin Säätytalossa. Sisäministeri Risikon lisäksi tilaisuudessa puhuivat Yaron Nadbornik, Isra Lehtinen ja Abbas Bahmanpour. Nadbornik valotti juutalaisten kokemuksia pitkäaikaisena vähemmistönä Suomessa ja sopeutumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Lehtinen valotti oman uskonnon opetuksen merkitystä, muun muassa radikalisoitumisen ehkäisyssä sillä on keskeinen merkitys. Bahmanpour kertoi, minkälaista nuorelle on kasvaa vähemmistöuskonnon edustajana ja miten tärkeää on oma identiteetti.
– Rauhanomainen ja rakentava uskontojen, kulttuurien ja eri väestöryhmien kohtaaminen on yksi aikamme peruskysymyksiä. Kulttuurien moninaistuminen rikastuttaa ja haastaa uudella tavalla suomalaista yhteiskuntaa. Suomen paikka idän ja lännen välissä on meidän vahvuutemme, totesi Risikko.
Julkilausumassa todetaan, että epäluulojen poistamiseksi ei riitä se, että toista suvaitaan. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on keskeistä, että yksilöitä tai kokonaisia yhteisöjä ei jätetä yhteiskunnan ulkopuolelle eikä heidän myöskään anneta jäädä sen ulkopuolelle. Hyvinvoiva ja menestyvä Suomi tarvitsee kaikkien täällä asuvien panosta.
Uskonnot yhdessä yhteiskuntarauhan puolesta
Kulttuurin moninaistuminen rikastuttaa ja haastaa uudella tavalla suomalaista yhteiskuntaa. Erilaiset uskonnot ja katsomukset ovat tulleet näkyvämmäksi osaksi elämäntodellisuuttamme. Suomi on pitkään ollut monikulttuurinen ja moniuskontoinen. Suomen paikka idän ja lännen välissä on meidän vahvuutemme. Rauhanomainen ja rakentava uskontojen, kulttuurien ja eri väestöryhmien kohtaaminen on yksi aikamme peruskysymyksiä.
Uskonnoilla on tärkeä tehtävä yhteenkuuluvuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Lähes satavuotias suomalainen uskonnonvapaus korostaa yhdenvertaisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötä. Se on hyvä lähtökohta uskontojen ja katsomusten väliselle vuoropuhelulle ja takaa kaikille uskontorauhan.
Tahdomme omalla esimerkillämme irtisanoutua lisääntyneestä vastakkainasettelusta ja vihapuheesta. Haluamme osoittaa, että erilaiset uskonnolliset yhteisöt voivat elää sovinnossa rinnakkain. Epäluulojen poistamiseksi ei riitä se, että toista suvaitaan. Yksilöitä tai kokonaisia yhteisöjä ei saa jättää ulkopuolisiksi eivätkä he saa jättäytyä ulkopuolisiksi. Hyvinvoiva ja menestyvä Suomi tarvitsee kaikkien täällä asuvien panosta.
Uskonnon opetuksen ja uskontojen lukutaidon merkitys korostuu entisestään. Tiedon puute voi johtaa uskontojen väärinkäyttöön niiden sisällä ja ulkopuolella. Parhaimmillaan oman uskonnon opetus ennaltaehkäisee ääriajattelua, vahvistaa tervettä identiteettiä ja lisää toisten uskontojen ymmärtämistä.
Uskonnot ovat luonteva osa jokapäiväistä elämää. Terve uskonnollinen identiteetti ei edistä radikalisoitumista vaan toimii sen esteenä. Vain se, minkä voi julkisesti ilmaista, voi olla myös julkisen keskustelun ja kriittisen arvioinnin kohde. Uskonnot eivät ole uhka vaan yhteiskunnan voimavara.
Parasta rauhantyötä on arkinen vuorovaikutus ja ystävällisyys. Nämä synnyttävät kokemuksen siitä, että olemme jokainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja voimme yhdessä rakentaa tätä maata. Kohtaaminen ja toisen kunnioittaminen synnyttävät luottamusta. Sitoudumme kaikki työhön, joka vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta.
Toimimme omilla tahoillamme rauhan ja yhteistyön puolesta vihapuhetta ja väkivaltaa vastaan. Teemme parhaamme, että myös uudet tulokkaat kokisivat itsensä tervetulleiksi ja erilaiset etniset taustat ja kulttuurit koettaisiin rikkaudeksi. Sitoudumme edistämään kohtaamisia, joissa erilaisista uskonnollisista taustoista tulevat ihmiset voivat tutustua toisiinsa.
Me allekirjoittaneet sitoudumme omilla tahoillamme edistämään yhteiskuntarauhaa sekä ihmisten ja uskontojen välistä kunnioitusta sekä keskustelua.
Helsingissä 27.9.2016
Atik Ali, Uskontojen yhteistyö Suomessa Uskot-foorumi
Yaron Nadbornik, Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto
Mari Pöntinen, Suomen Ekumeeninen Neuvosto
Abdi-Hakim Ararse, Suomen Islamilainen Neuvosto
Abbas Bahmanpour, Resalat islamilainen yhdyskunta
Anas Hajjar, Suomen Islamilainen Yhdyskunta
Aaro Rytkönen, Kirkon Ulkomaanapu
Abdessalam Jardi, Tariq al Hidaya
Ramil Belyaev, Suomen Islam-seurakunta
Pia Jardi, Suomen Musliminaiset ry
Mohammed Sherif, Al-Iman moskeija
Seppo Rissanen, Suomen Lähetysseura
Rachid Zaitri, Suomen muslimiliitto
Pentti Miettinen, Helsingin seurakuntayhtymä
Adem Ünsal, Suomen Diyanet Yhdistys
Haider al-Hello, Suomen irakilainen kulttuurifoorumi
Juha Rintamäki, Helsingin seurakuntayhtymä
Anssi Almgren, Espoon hiippakunta
Rony Smolar