Minä uskon Jumalaan.
Kaikkien tunnustuksien ja niiden totuuksien Jumalaan.
Mutta, ennen kaikkea, Jumalaan,
joka nousee kuolleista sanoista ja tulee osaksi elämää.
Minä uskon Jumalaan, joka seuraa minua jokaisella maanpäällisen polkuni askeleella:
kulkien monet kerrat takanani, katsoen minuun ja kärsien harha-askeleistani, kulkien toisinaan vierelläni, puhuen ja opettaen minua, ja muina aikoina kulkien edelläni,
opastaen ja pitäen vauhtiani yllä.
Minä uskon Jumalaan, joka Jeesuksessa tuli ihmiseksi;
Jumalaan, joka eli ihoni alla ja kokeili kenkiäni,
Jumalaan, joka kulki polkujani ja tuntee valot ja varjot.
Jumalaan, joka söi ja oli nälissään,
jolla oli koti ja joka kärsi yksinäisyydestä,
jota ylistettiin ja joka tuomittiin,
jota tervehdittiin suudelmin ja jonka päälle syljettiin,
jota rakastettiin ja vihattiin.
Jumalaan, joka kävi iloisissa juhlissa ja hautajaisissa,
ja joka nauroi ja itki.
Minä uskon Jumalaan, joka katsoo tänään tarkkaavaisesti maailmaan ja näkee vihan,
joka eristää, jakaa, syrjäyttää, haavoittaa ja tappaa;
joka näkee luotien lävistävän lihan ja viattomien veren valuvan maahan,
joka näkee käden kurottumassa toisen taskuun,
varastamassa mitä joku tarvitsee syödäkseen,
joka näkee tuomarin joka suosii korkeimman tarjouksen tehnyttä,
tekopyhien totuuden ja oikeudenmukaisuuden,
joka näkee saastuneet joet ja kuolleet kalat,
myrkyllisten kemikaalien tuhoamassa maan ja puhkovan taivaan,
joka näkee tulevaisuuden pantattuna ja ihmisen velan vain kasvavan.
Minä uskon Jumalaan, joka näkee kaiken tämän…
ja itkee itkemistään.
Mutta minä uskon myös Jumalaan,
joka näkee synnyttämässä olevan äidin – kivusta nousevan elämän,
joka näkee kaksi lasta leikkimässä – kylvön kasvamassa,
joka näkee kukkien puhkeavan kukoistukseen jätteiden keskellä – uuden alun,
joka näkee kolmen naisen hourupäisinä vaativan oikeutta – kuvan, joka ei kuole,
joka näkee auringon nousevan jokaisena aamuna – ajan täynnä mahdollisuuksia.
Minä uskon Jumalaan, joka näkee kaiken tämän…
ja nauraa,
koska,
kaikesta huolimatta,
yhä on toivoa.
Gerardo Oberman, Argentina (Creed of hope)
Suomennos: Arto Penttinen